Mihin äyrit menevät, mistä ne tulevat?

Veroparatiisi, mitä se tarkoittaa? Paratiisin meistä jokainen omassa mielessään osaa maalata, sulkien silmänsä ja kuvittelevansa itsensä sinne. Mutta vero, sehän on jotain, joka on minulta ja sinulta pois ja samalla yhteiseksi hyväksi. Mitä noiden sanojen yhdistelmä oikein tarkoittaa?

Tarkoittaako se oman etumme optimointia toisten kustannuksella?  Minulle paratiisi - sinulle helvetti? Entä: minulle hyvät olot, helppo toimeentulo - muista viis.

Olen huolestunut siitä, että Barack Obaman hyvin alkanut taistelu veroparatiiseja vastaan on vesittynyt. Maailmassa on yli 70 maata, jotka pyrkivät hyötymään maailman rikkaiden ja yritysten veronkierrosta. Vero-optimointi tarkoittaa sitä, ettei henkilö tai yhteisö maksa sille yhteiskunnan säätämiä veroja, vaan kikkailee lakien sallimissa rajoissa tai reilusti niiden ulkopuolella. Veroparatiiseista hyötyjiä taitaa olla enemmän kuin aavistimmekaan.

Ennen vanhaan yhteiskunnassa arvostettiin teollisuutta. Teollisuudella oli merkittävä rooli paikkakunnalla sekä työnantajana että yhteiskunnallisen vastuun kantajana. Nyt teollisuus karkaa Suomesta järjettömän ulkoistamisvimman seurauksena maihin, joissa työvoiman välittömät kustannukset ovat halvemmat, konsernin pääkonttori aurinkoisimmille vesille. Yritysjohto ei kanna yhteiskunnallista vastuuta päätöksestä, tuskinpa edes ymmärtää yrityksen oman imagon ja sen tuotteiden arvostuksen laskua ulkoistamisen seurauksena. Kilpaillaan siitä, kuka tekee halvimmalla lyhyellä tähtäyksellä, mutta ei siitä kenen liiketoiminta kannattaa parhaiten strategisesti.

Kun teollisuus karkaa, mitä tulee tilalle? Mihin rikastumista janoava raha hakeutuu kun teollisuudesta ei enää saa tuottoja? Palveluihin? - ehkä tulevaisuudessa. Todellisuudessa vaikka Yhdysvaltojen kiinteistökupla on puhjennut, niin Suomessa kuin maailmalla tuottoa etsivä pääoma keräytyy erilaisiin finanssi-instrumentteihin. Niillä ei ole yhteiskunnallista vastuuta. Ne surffaavat ihmisten rikastumisen haaveen voimalla ilman vastuuta. Ne eivät luo mitään arvokasta.

Miten Suomi suhtautuu veroparatiiseihin? Mietipä. Kunnallisverotus on suomalaista  veroparatiisiajattelua. Onko mitään moraalia siinä, että samasta tulosta, yksilöt maksavat eri määrän veroja eri puolilla Suomea?

Kuntien itsemääräysoikeus verotuksesta on säädetty perustuslaissa. Saattaa olla, että ennenvanhaan kun kunnat ja kaupungit paikallisesti tarjosivat kovin kirjavia palveluja asukkailleen, oli olemassa jokin peruste kuntien oikeudelle määrätä asukkailtaan kerämään veron osuus. Ennen vanhaan työpaikat olivat hyvin paikallisia.

Tällä hetkellä vaikkapa Espoon Kilossa sama yrityksen palveluksessa saman palkan nauttivat henkilöt ovat hyvin erilaisessa asemassa verotuksen suhteen, riippuen siitä onko henkilö ilmoittanut asuinpaikakseen Raaseporin, Loviisan, Helsingin vai Kauniaisen. Millä kukaan voi perustella tuloveroprosenttien erilaisuutta Uudellamaalla?

Valtio on siirtänyt kunnille yhä enemmän vastuuta palveluista ja asettanut tiukat laadulliset kriteerit palveluille. Kysynkin, onko perustuslaissa säädetty verotusoikeus tärkeämpi kuin perustuslaissa Suomen kansalaisille taattu yhdenvertainen kohtelu?

Vastustan veroparatiiseja = vastustan Suomen perustuslakia! Niinkö?

Olen ihmetellyt poliitikkojen haluttomuutta tarttua työelämän suureen epäkohtaan, nimittäin ikärasismiin. Akava on eilen ottanut asiaan kantaa, mutta miksi ei kukaan poliitikoista uskalla?

Ikärasismi on rekrytoinnissa todellisuus, samoin kuin irtisanomisissa. Ikärasismi koskee kymmeniätuhansia ihmisiä, vähintäänkin. Miten se ilmenee? A) nuoria, alle 3 kymppisiä ja B) yli 5 kymppisiä syrjitään:

A) Nuorien on vaikea päästä koulutuksen jälkeen osaamistaan vastaaviin tehtäviin, ja niissä byrokraattisissa organisaatioissa, joissa on palvelusvuosihierarkia, heidät irtisanotaan ensin. He myös saavat merkittävästi huonompaa palkkaa, eli palkalla ei ole järkevää korrelaatiota työsuorituksen kanssa. Nuorissa on yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuus. Siksi ikähierarkiaan tulee puuttua välittömästi.

B) Yksityiset yritykset eivät palkkaa yli 50-vuotiaita ja heidät lähtetään kilometritehtaalle ensimmäiseksi kun kolmen kuukauden seurantajakson aikana tulos sakkaa. Siinä ei paina kymmenet ja taas kymmenet onnistuneet kvarterit. Silloin henkilö, joka on palvellut reilut 30 vuotta yritysmaailmaa, putoaa irtisanottaessa tyhjän päälle. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus loppuu uutta työtä hakiessa nopeasti, sen jälkeen ehkä saatu ansiosidonnainen sairaspäiväraha loppuu sekin, eli alle 3 vuoden päästä henkilö on joko peruspäivärahalla, tai täysin ilman tuloja (työkyvytön ilman sairaspäivärahaa).

Sen jälkeen hänen tulee kitkutella elämässään 63 ikävuoteen eli eläkkeelle pääsyyn asti. Eläke sinä aikana on tosin merkittävästi alentunut työttömyyden vuoksi. Eipä ole siis syytä ihmetellä masennuksen yleisyyttä yli 50 vuotiaiden työttömien joukossa, eikä lisääntynyttä itsemurhien määrää.

Onko kyse rikoksesta ihmisyyttä vastaan? Onko kenelläkään Eduskuntaan valitulla rohkeutta tarttua asiaan?

Nyt se on alkanut, kuntalaisten valitsemien henkilöiden työntäyteinen syksy. Pitkät kokoukset ja vielä pidemmät asioiden juonteiden ihmettelyt. Mitä useamman kuntalaisen kanssa asioista keskustelee, sitä monisyisemmäksi sekamelska muodostuu.

Helmikuussa kirjoitin kehityspäällikön tehtävien julistamisesta auki ilman järjen tai asian ymmärtämisen häivää. Valtuuston kokouksessa homman nimi olikin muutettu nyt, puoli vuotta myöhemmin, hallintopäälliköksi. Mutta mitä tekee hallintopäällikkö?

Toukokuussa valitsimme uuden kunnanjohtajan, JP Isotuvan. Valtuustolle hänet myytiin ilmiömäisenä ihmisjohtajana. Kunnan työtekijät olivat tarinan mukaan keränneet nimiä addressiin hänen puolestaan. Kunhan hänet vain valitaan niin kunnan henkilöstö voi hyvin. Silloin kerrottiin henkilöstön voivan pahoin.

Päätöstä tehdessä ei painanut se, että Siuntio tarvitsi ensisijaisesti strategista osaamista ja taloudenpitoa.

Kenet uusi kunnanjohtaja ensimmäiseksi haluaa rekrytoida? Hallintopäällikön. Mitä hallintopäällikkö sitten tekee työkseen, miten hänen onnistumistaan mitataan? Kysyessäni asiaa valtuustossa oli uuden kunnanjohtajan vastaus ”motivoi henkilöstöä”. Anteeksi kuinka? Eikö juuri valitun kunnanjohtajan pitänyt olla ilmiömäinen ihmisjohtaja? Tulimmeko me valtuuston rivijäsenet kusetetuiksi?

Työn ja organisaation tutkijat ovat ympäri maailman samaa mieltä siitä, ettei ihmistä voi motivoida. Viekä surkuhupaisampaa on kuvitella, että sen tekee hallintopäällikkö. Varmaan jokainen, joka miettii hallintopäällikön roolia omassa työorganisaatiossaan, miettii, että eikö hän meidän yrityksessä ole juuri se henkilö, joka saivartelullaan, turhanpäiväisillä lomakesulkeisillaan, hyväksymisprosesseillaan ja ylimielisyydellään vie muilta motivaation.

Työpsykologiaa ymmärtävien keskuudessa on edelleen yksimielisesti tunnustettu, että ihmisen motivaatio rakentuu työn sisällöstä. Siitä, kuinka laaja ja monipuolinen työtehtävä on, kuinka omia kompetenssejaan ja toimintatyylinsä vahvuuksia voi siinä käyttää hyväkseen, miten työ tarjoaa kehittymisen mahdollisuuksia. Arvokasta on tuntemus siitä, kuinka mielekäs työ tekijälleen on, mitä hän kokee omalla työpanoksellaan olevansa rakentamassa.

Aika juoksee, eikä mitään kunnassa opita. Kohta taas voimme lukea lehdestä, että haetaan hallintopäällikköä. Henkilöä, jonka työtehtäviä ei ole määritelty. Kuka järkevä ihminen hakee työhön, jonka sisällöstä ei ole mitään hajua?

Tai siis tota noin, - pitäisikö pyytää anteeksi sinisilmäisyyteni? Sillä jos työtehtävät ja niiden vaatimat kompetenssit kerrottaisiin, niin sittenhän ei voitaisi valita ”sopivaa” eli pikkurillin ympärille mutkalle menevää henkilöä, joka pomppii käskystä kuin jojo. Silloin pitäisi palkata pätevin, osaavin ja aikaansaavin. Siuntion poliittisessa historiassa se olisi ennenkuulumatonta.

Lapsena leikittiin monasti kutsuilla ja nuorten tapahtumissa leikkiä, jossa kierrettiin salia musiikin soidessa. Kun sitten musiikki katkesi, piti kirmaista lähimmän tuolin luo, istuutua…ja seisomaan jäänyt ressu putosi pelistä pois. Lasten leikit ovat oikeastaan julmia, mutta heijastavat aikuisten todellisuutta.

Kunnallishallinnossa on toisin. Musiikki soi, mutta tuolit ovat jo varatut. Välillä tuolinsa varanneet lähtevät salista ulos. Silloin voisi heidän tuolinsa laittaa sivuun ja jatkaa ilman heitä vähemmillä tuoleilla. Mutta ei, sillä kunnallishallinnossa nukutaan Ruususen unta irti tämän taloustilanteen todellisuuksista.

Ihmisen kasvun ja yritysjohdon strategisen ajattelun arvostetut gurut kertovat suuren suosion kera kuinka muutos on mahdollisuus. Kunta-alan toimijoille heidän viestinsä kaikuu joko kuuroille vaikkukorville, tai heidän unensa on niin syvää, että vain ihme heidät herättää.

Siuntiossa on kunnan 7 ylimmästä toimijasta 5 lähtenyt salista kesken leikin. Minä vähentäisin tuoleja.

Sillä kunnan vastuista suurin osa - reilusti yli puolet - niin taloudellisesti kuin asukaspalvelullisestikin on siirretty jo Lohjan pyörittämäksi. Silti vähiä jäljelle jääneitä tehtäviä tekemään halutaan sama määrä henkilöitä.

Kuka heidän palkkansa maksaa? Sinä ja minä. Mihin hallinnossa tarvitaan niin monta tuolia? Lisäksi SuurPorkkalan tai SuurLohjan kuntaliitosten tullessa meillä on uudet vastavalitut virkamiehet, joille maksetaan palkkaa 5 vuotta vaikka hommia ei olisikaan. Huh hah hei…

Taloushallintoa Siuntiossa ei ole osattu pyörittää moneen vuoteen, mahtaako kukaan eläkkeellä olevista toimijoista muistaa koska viimeksi se toimi? Silti joku haluaa tuottaa palvelut kunnassa, vaikka paljon osaavampia ja taloudellisempia, kirjanpito- ja talousseurannan palveluntarjoajia on tyrkyllä vaikka kuinka.

Ainoa järkevä päätös on vihdoin ulkoistaa taloushallinto, jota ei osata. Talouspäällikön käynnissä olevan rekrytoinnin voi unohtaa ja uuden kunnanjohtajan tehtäväksi annetaan valvoa ja varmistaa taloushallinnonpalvelutarjoajan suoritteet.

Kunnan henkilöstö voi huonosti, koska kukaan lähteneistä toimijoista ei kokenut henkilöstön asiaa omakseen. Kenelläkään ei ollut siihen osaamista, haluja tai koulutusta. Opetus- ja sivistystoimessa on eniten ihmisiä töissä kunnassa, eli sinne henkilöstöjohtamista eniten tarvitaan. Ainoa järkevä päätös on yhdistää kaavailtu henkilöstöjohtajan ja sivistystoimenjohtajan virka.

Kuntaan ollaan valitsemassa kunnanjohtaja maanantaina. Oleellisin kompetenssi, joka hänellä tulee olla, on kunnan strateginen johtaminen - etenkin kunnan talouden johtaminen, ennustaminen, investointien suunnittelu, kuntaliitosneuvottelut ja kuntaliitosten vaikutusten syvällinen arviointi.

Kunnan säilyessä itsenäisenä hänen on oltava se veturi, joka luo kunnalle oman houkuttelevan ilmeen, johon tarttuvat niin yritykset kuin uudet kunnan asukkaat. Siuntiosta tehdään silloin houkutteleva paikka asua, yrittää ja käydä.

Kenestä hakijoista on siihen? Jos ei ole kenestäkään niin tarvitaanko häntä? Palkataan sen sijaan henkilöstöjohtaja. Siihen on tarve, kaikki muu on muutosvastarintaa.

Kunnallisen alan toimijat eivät ilmeisesti koskaan saaneet kokea samaa leikkiä lapsuudessaan kuin minä. Julman lasten leikin sijasta kunnissa on kyseessä pehmeän pehmeä saippuadraama.

Sähköisestä avaruudesta meidän jokaisen koneelle on pamahtunut viesti voitosta. Vuosia sitten jopa tuli aukaistua viestejä ja ihmeteltyä millä ilveellä aurinko nyt olis löytänyt tien paistaa risukasaan.

Toista on nyt. Parhaat velikullat soittavat puhelimella. Jenkeistä. Ihan oikealla jenkkimurteella. Kertovat, että muistatko kun olit sinne ja sinne yhteydessä…olinko?…nyt olet onnellisesti voittanut matkan Bahamalle. Vautsi, oikeesti?  Yes, it would be too expensive to call only for fun…tulee harjoiteltu repliikki langan toisesta päästä. Hei, voinko siirtää kaverilleni, joka vahvistaa voittosi ja kertaa matkan kulun? Voiko siis oikeasti olla totta?

Katso a s t a r f u n . c o m sieltä saitti löytyy.
Voittoni on:
·         6 Days and 5 Nights in Orlando ( Deluxe Radisson Accommodations )
·         3 Days and 2 Nights in Ft. Lauderdale ( Deluxe Accommodations )
·         Dollar Rental Car for one week with unlimited mileage
·         4 Day and 3 Night Carnival Bahamas Cruise ( all meals and entertainment included )
·         Port of Call is the beautiful island of Nassau, Bahamas ( port and departure fee applicable only )
·         Also included are 2 Bonus Gift Vacation destinations:
·         5 days and 4 nights in Puerto Vallarta, Mexico, and
·         3 days and 2 nights in Las Vegas, Nevada

Vautsi. Kolleega kertaa voittoni ja kertoo, että liput lähtevät kotiini heti kun annan Visan tai Mastercard numeron käytännön asioiden järjestämiseksi. psiiiiiiiiih—-ilma karkasi voittopallostani ja huomaan toteavani ettei Visaa ole mukana. Voittoa ei varmisteta ellen anna Visaa. No can do.

Menenkö tekemään rikosilmoituksen? En mene. Matkaisin 45 kilometriä ja odottaisin koko illan laitoksella tylsistynyttä poliisia, joka heikosti ymmärtää ulkomaan kieliä ja vielä vähemmän sitä, miksi tulin laitokselle. Se on nähty, ettei poliisia kiinnosta varkaudet, ei petokset, ei huumekauppa, ei. Monasti mietin mikä kiinnostaa?

Ylinopeudet taitavat oikeesti kiinnostaa ja isoveli valvoo kameroilla nollatoleranssilinjalla muun muassa meidän tietä Helsinkiin.Silti joskus näen otsikoista että jotain ihan oikeesti rikollista ne tutkivat. Mitenköhän joku on saanut poliisin tavallisen ihmisen asiaansa selvittämään? Vai onko rikoksia ja rikollisia niin paljon, ettei niitä kukaan enää viitsi/ehdi selvittää …

Maanantaina käsittelemme valtuustossa kodinhoidon vapaaehtoista kuntalisää. Tiedossa on mielenkiintoinen väittely…lyhytnäköiset penninpihistäjät vastaan lapsen parasta ajattelevat idealistit?

Kunnassamme virkamiehet, tai ainakin ylin opetustoimesta vastaava on noussut tukea vastaan. Miksi? On vaikea ymmärtää miten se on heiltä pois? Miksi lapsi ei saisi jäädä kotiinsa hoitoon 18 kuukauden ikään asti, tai 24 kuukauden tai vaikka 36 kuukauden vanhaksi? Sehän olisi tosi hienoa, jos lisä kannustaisi vanhemman olemaan kotona lapsen kanssa 3 vuotiaaksi, sen sijaan, että pienokainen työnnetään tarhaan vuoden ikäisenä. Etenkin kun työmatkat kuntalaisilla ovat yleensä noin tunnin pituisia…lapsen erosta vanhempiinsa tulee pitkä, 10-11 tuntia päivittäin. Nuorin lapseni on jo murkku, mutta muistan ajan kun lapset olivat pieniä. Varmasti paras paikka lapselle, niin hänen tulevalle psyykkiselle terveydelleen ja suhteelleen vanhempiinsa.

Kuntamme päiväkodit ja ala-asteen koulut natisevat liitoksistaan, lapsiperheitä tulvii ovista ja ikkunoista kuntaan. Kunnan hallitus teki viime kuussa muita kunnan valtuutettuja ja lautakuntia kuulematta, ja asiaan höyhenen kevyesti paneutuen päätöksen, että varhaisopetus siirretään kirjastoon, ja kirjasto siirretään kannattomana lopetetun kaupan tiloihin. Kustannuksista liittyen kirjaston saneeraamiseksi lasten käyttöön ja pommikuntoisen kaupan muuttamiseksi kirjastoksi ei ollut tehty selvitystä, saatikka saatu tarjouksia…tokkopa tarjouskilpailua tuleekaan, vanhat tutut hyväveliveijarit saanevat hyviä keikkoja. Ja rahaa palaa satoja tuhansia, ehkä puoli miljoonaa velkaisessa kunnassa.

Paljon paljon enemmän kuin kuntalisään menisi. Investoinnit vaan ovat kovin erilaisia, toinen on investointi lapsiin ja heidän tulevaisuutensa, toinen on investointi väliaikaisiin rakennelmiin, jotka huonosti palvelevat uusia käyttötarkoituksiaan.

Eikö olisi hyvä, että pienet 1-3 vuotiaat lapset eivät kuormittaisi päiväkoteja yli niiden kapasiteetin? Edullisinta on maksaa perheelle kodinhoidon tukea, kun siten uusia tarhoja ei tarvitse rakentaa, eikä lisää henkilökuntaa palkata. Unohtamatta sitä helpotusta kun pieniä lapsia ei tarvitse retuuttaa tarhassa kiertävien sairauksien vuoksi kunnan terveyskeskukseen, unohtamatta itkuisia öitä. Perheen vanhemmat viettää laatuaikaa pienen kasvavan ihmeen kanssa.

Maanantaina siis tiedetään, onko Siuntio hyvä paikka asua.

Syksyllä mietin miten kuntaliitoksessa ylijääviä kunnan ylimpiä virkamiehiä voisi työllistää uudessa suurkunnassa järkevästi, tehokkaasti ja heitä itseäänkin kannustaen. Ketäänhän ei liitoksessa saa saneerata ulos.

Keväällä ei tarvitse enää miettiä. He katoavat kuin luonnostaan. Laivan nimeltä Sjundeå jättävät yksi kerrallaan kaikki ylimmät virkamiehet, vain yksi heistä on jäljellä? Samalla hoituu erikoisella tavalla kunnan säästötavoitteet. Näin en ajatellut asian kulkevan, mutta näin ilmeisesti jokin minua suurempi voima tahtoi.

Nyt sitten miettimään hoitaisiko Inkoon ylin johto samanlaisen kunnan samanlaiset asiat tämän vuoden oman työnsä ohessa, vai kiinnostaisiko Kirkkonummen päättäjiä oppia tuntemaan naapurikunnan ihmiset ja todellisuus, vai menisikö pienen Siuntion pienet asiat aamupalan ohessa Lohjan johtajilta, vai haluisivatko kenties Vihdin päättäjät oppia ruotsia? Tai haluaako Kauniainen yhä meren rannalle ; )

Lainataan miehistö naapureilta, ja kaikki onnistuvat? Ulkoistetaan kunnan johto, ken tarjoutuu kokonaistaloudellisti laadukkaimmin palvelun tuottamaan?

Tarjousten jättöaika alkoi jo! Time has come, time to push the button! (Chemical brothers)

Kuka, mitä, häh? Se oli kova juttu kun olin nuori. Radiosta ja kasettimankoista nuorten kokoontumismestoissa kuului tuo Sleepy Sleepersien härski biisi.  Biisin sanat hakevat uutta merkitystä tajunnassani. Ne puskevat päälleni, väkisin soivat korvissani kun luen juttuja kuntaliitoksista, Inkoosta, Lohjasta, Kirkkonummesta, Laakkosesta, Calinista, Hakalasta, Parviaisesta, Haapaniemestä ja Sandströmistä.

Minunhan piti tietää. Istun valtuustossa, joka on kunnan korkein päättävä elin. En tiedä. Kuka, mitä, häh? Mitäköhän muut siuntiolaiset, entä inkoolaiset, lohjalaiset ja  kirkkonummelaiset tuumivat? Miten he tilanteen kokevat? Kellä on viimeisin sisäpiirin tieto? Kuka tietää varman huhun?

Näinkö sen pitää mennä? Poliitikot hakevat irtopisteitä, media kaivaa vetäviä otsikoita ja kukin haluaa olla ensimmäisenä kertomassa mitä tapahtuman pitää.

Jos Siuntio olisi yritys, olisi sen päivät huhumyllyssä luetut. Mutta kun se ei ole. Miltäköhän siuntion virkamiehistä tuntuu olla työnantajan palveluksessa, jota vuoronperään naitetaan milloin millekin taholle?

Valtuuston kaunein ja merkittävin tehtävä on rakentaa huomista Siuntiota, parempaa kuntaa meille ja lapsillemme, pitää meidät kestävän kehityksen tiellä kohti parempaa huomista. Luoda kuva tulevaisuuden kunnasta kuntalaisille, joka inspiroi meitä kaikkia ja saa meidät puhaltamaan yhteen hiileen, yhteiseksi hyväksi. Niin virkamiehet, kuin kunnan asukkaat.

Tuntuu se unohtuneen tässä härdellissä. Vai toimiiko demokratia niin, että hämmennetään keitosta niin paljon, että ainesosat ovat muusia? Kunnes on aika vetää esiin Porkkala - uusi uljas Itämeren tytär - kaupunki, joka kokoaa Inkoon, Siuntion, Kirkkonummen ja Lohjan vahvaksi ja uljaaksi kaupungiksi.  Kaupungiksi, jossa ihmiset viihtyvät, yritykset menestyvät ja luonto voi hyvin.
Onko nyt Porkkalan aika? Kuka sen tekee? Kuka, mitä, häh?

Parhaimmalta ajatukselta tuntuu kunnan omistamien tonttien myynti osamaksulla. Osamaksu pienentää rakentajan riskiä ja parantaa kassavirtaa. Rakentajaa eivät kohtaa kaikki kustannukset yht’aikaa, vaan ensin hän voi keskittyä perustuksiin, talon rakentamiseen ja myöhemmin sisustamiseen ja ulkotöihin. Muiden rahareikien pienentyessä hän voi vähitellen maksaa tontin itselleen.

Kunta saisi osamaksuajalta markkinakorkoa paremman koron, vaikka 5%, joten kaikki hyötyisivät.

Silti olen skeptinen sen suhteen kuka uskaltaa rakentaa tässä lamassa. Viimeiset julkaistut tilastot osoittavat, asuntokauppa käy huonosti ja siltä osin kun se käy on kyseessä ensiasunnon ostajat ja sijoittajat. Pienet yksiöt helsingin keskustassa käyvät kaupaksi. Kodinvaihtajat ovat nyt selvä vähemmistö -30%-  asuntokaupassa - ihmeellistä sinänsä. Jos vanhan asunnon myyminen näyttää vaikealta, ja hinta-arviot alhaisilta, niin miksi perheet myisivät asuntojaan? Jos työsuhteen jatkuminen näyttää epävarmalta, niin alkaako työntekijä silloin rakentamaan omakotitaloa?

Rakentaminen ei ole halventunut. Rakennusmateriaalien hinnat ovat yhä tilastollisesti erittäin korkealla. Työvoimakustannukset ovat korkeat, vaikka työttömyys rakennusalalla on huolestuttavasti lisääntynyt. Lama ei ole saanut keskusliikkeitä dumppaamaan varastojaan, vielä. Rakennusmateriaalin toimittajat seisottavat mielummin tehtaitaan kuin laskevat hintoja. Ja rakennusyritykset lomauttavat ja irtisanovat. Ja rakennusalan työntekijät eivät halua laskea ansaittuja etujaan, eli kovaa tuntiliksaansa.

Kunnassa esitetylle tonttien hinnan alennukselle ei ole mitään taloudellisia perusteita. Hintojen laskeminen 10 tai 20 prosentilla ei tuo uusia ostajia. Silti se pilaa tonttien hintatason pitkälle tulevaisuuteen, mainitsemattakaan sitä, että  se heikentää kunnan tonttikaupan taloudellista järkevyyttä. Ensin kunta sitoo vähiä rahojaan tonttien ostoon ja kaavoitukseen, ja sitten myy ne heikkenevällä marginaalilla. Toisaalta, ehkä se opettaisi kunnalle, ettei kannata harrastaa keinottelua.

Markkinat voisivat tukea harkittua ostopäätöstä puoleen hintaan, ehkä, ainoastaan ehkä.

Vai kokeillaanko kunnon hulapaloota? Katsotaan mihin hintaa saadaan kaikki myydyksi keltaisten päivien kaltaisella markkinointikamppanjalla! Keksitään vielä sakkomaksu niille, jotka eivät aloita rakentamista vuoden kuluessa kaupasta. Tienataan kuin Ryanair myymällä halpoja lippuja Lontooseen, mutta laskuttamalla muutamasta ylikilosta 10 kertaisesti lipun hinta. Ja jos talo ei ole 2 vuoden kuluttua valmis, niin viedään loputkin rakentajalta. Kunnon sikailua, niinkö?

Minusta kunnassa voidaan oikeesti lopettaa unennäkö helpon rahan tienaamisesta tonttien myynnillä kun talous sakkaa. Se vaan ei ole niin helppoa. Se on eri laji.

Hallituksen tekemä eläkeiän nostopäätös on unennäköä. Joko hallitus nukkuu ruususenunta irti todellisuudesta, tai sitten se rakentaa kroonista painajaista suurille ikäluokille.

Suurin syy on kuitenkin yksityisen sektorin vuosikausia jatkunut yli 50-vuotiaiden syrjintä, joka senkuin pahenee taantuman myötä. Henkilön täytettyä 50 vuotta ei häntä oteta uusien työntekijöiden palkkauksessa enää huomioon ja tätä ikäluokkaa on saneerattu ja saneerataan yrityksistä suurina pakettiratkaisuina. Yritys joka ei ole antanut eropakettia tai siirtänyt eläkeputkeen alle 60-vuotiaita on harvinaisuus.

Kun 55 vuotiaista vielä 79% on töissä, niin sen jälkeen alkaa kiivas lasku työllistyneisyydessä, 58 v ikäisiä on töissä enää 64%, 61 vuotiaista enää 47% ja 64 vuotiaista enää 22%. Pääsääntöisesti he ovat valtion ja kunnan palveluksessa, sekä perhe-yrityksissä. Suurista ja kansainvälisistä yrityksistä heitä on systemaattisesti potkittu ja savustettu ulos. Miten heidän käy?

Kun henkilö joutuu esimerkiksi 55 vuotiaana ulos työmarkkinoilta, saa muutaman vuoden ansiosidonnaista ja sen jälkeen putoaa peruspäivärahalle. Haaveiltu eläke sen kuin kutistuu silmissä ja sinne pääseminen karkaa käsistä. Hallituksella on viimekädessä vastuu siitä, että jokainen suomalainen voi elää ihmisarvoisesti. Työttömälle yli 50-vuotiaalle tulevaisuus muuttuu hitaasti mutta varmasti helvetiksi. Saas nähdä kuinka moni säilyy terveenä, hyväkuntoisena tai ylipäätänsä hengissä 65-vuotiaaksi.

Todennäköinen 50 täyttäneen henkilön tulevaisuuden todellisuus on työttömyys tai työkyvyttömyys masennuksen vuoksi. Onko hallitus silloin iloinen päätöksestään kun 64-vuotiaista enemmistö on masentuneita? Työelämään he eivät ole kelvanneet vuosikausiin, eikä peruspäiväraha ole riittänyt ihmisarvoiseen elämään. Heistä ei ole iloa lapsilleen, ei lapsenlapsilleen, ei naapureilleen, ei kyläyhteisöilleen, ei edes itselleen. Ainoa joka voittaa on masennuslääkkeitä valmistavat yhtiöt sekä hautaustoimistot.

Suuret ikäluokat, alistutteko jälleen maan hyväksi?

Marcus tekee hyvää työtä kyselyn analysoinnissa. Vaihtoehdoista Lohja, Kirkkonummi ja itsenäisyys ovat jatkossa. Luotan sekä uuteen kunnanvaltuuston puheenjohtajaan, että uuteen hallituksen puheenjohtajaan, että he osaavat viedä vaihtoehtojen analysointia avoimesti ja rehellisesti kuntalaisten parhaaksi eteenpäin.

Kyselyyn sen sijaan isken viimeisen naulani. Valtuustossa ja tarkastuslautakunnassa minulla on vastuu toimistani. Olen luvannut tehdä työtä paremman siutiolaisen huomisen eteen ja sen teen. Kyselystä en perusta pätkääkään. Ilmoitin sen jo kuukausia ennen sen tekemistä, kun näin ensimmäiset tekeleet sen toteuttamiseksi.

Nyt kyselyn tulokset on tuotu julkisuuteen, kuvaavaa kyllä ennen niiden esittelyä valtuustolle. Paikallisessa lehdessä oikein kokosivun jutussa. Kyselyn jälkipyykkimäisessä selonteossa todetaan luotettavuudesta:

” Kuntakyselyn ajankohtana äänestysikäisiä kuntalaisia oli maistraatista saatujen tietojen mukaan 59 vähemmän kuin mitä kuntavaaleissa oli äänioikeutettuja. Väestörekisterikeskus perustaa väestötietojärjestelmästä äänioikeusrekisterin. Rekisteriin otetaan äänioikeutettujen tiedot sellaisina kuin ne ovat väestörekisterijärjestelmässä seitsemän viikkoa ennen vaalipäivää. Omien tietojen oikeellisuuden voi tarkistaa maistraateissa. (Väestörekisterikeskus 2008). Maistraatti toimii vaaleissa yhtenä vaaliviranomaisena ja yhdessä Väestörekisterikeskuksen kanssa se ylläpitää valtion väestötietojärjestelmää. Maistraatti on lisäksi teettämässään tutkimuksessa todennut osoitetietojen oikeellisuuden olevan 98,2 %. (Maistraatit 2008).  Äänioikeusrekisteri tulee siis samasta lähteestä kuin kyselyyn hankitut tiedot tulivat.”

Kuten on osoitettu, tuo ei pidä paikkaansa (voit lukea artikkelini ”Kerro minulle Frank”). Joku tai jotkut ovat pätemättömyytensä tasolla. Miksi valehdella?

Edelleen pyykinpesussa todetaan kyselyä kohti esitetystä kritiikistä:

”  Toisistaan eriävien vastausten ja kommenttien perusteella voidaan todeta, että kritiikki on usein aiheutunut vastaajan lähtökohdista ja näkökulmista käsin; kuntaliitoksen tai itsenäisyyden kannattajat ovat nähneet asian eritavoin; eri kuntien kannattajat ovat nähneet asian eri tavoin. Puolueellisuuden tai puolueettomuuden tarkastelu on tässä mielessä haastavaa, mutta esitetty kritiikki on pyritty huomioimaan tulosten analysoinnissa. ”

Lehmänpaskaa sanon minä. Kun Kapteeni sanoo, että on ajanut laivan karille ja se uppoaa, niin moniko jättää hyppäämättä pelastusveneisiin? Kun kunnanjohtaja sanoo, että kunnan talous on niin pahasti kuralla, että kuntaliitos on ainoa ratkaisu, niin moniko ei sitä ota huomioon pohtiessaan mahdollisia ratkaisuja?

Lainaan edelleen: ”  Hallituksen ja valtuustojen pöytäkirjoista ilmenee, ettei niiden asiaa käsitellessä ole ehdotettu muutosehdotuksia liittyen selvityksen tai kyselyn esittämistapaan (lukuun ottamatta kysymystä 9).

Kukakohan kunnassa on tuolla yrittänyt vapauttaa itsensä vastuusta? Kyselyn luotettavuutta kritisoitiin avoimesti mediassa, mm Uudessa Suomessa paljon ennen sen toteuttamista ja sen lopullista muotoa. Itse tarjosin veloituksetta valtiotieteen tohtorin apua kunnallisille päättäjille luotettavuuden parantamiseksi. Eipä apu kelvannut.

Harras toivomukseni oli, että tutkimuksen tekotapa olisi edes jälkikäteen saanut tieteellisesti kestävän tarkastelun. Niin ei käynyt, vaan se on vanhojen kunnallispäättäjien mielipiteitä myötäilevää kosiskelua. Sääli.

Onneksi meillä on uusi valtuusto ja uusi kunnanhallitus. Onneksi. Kaikkea se ei muuta, mutta toivoa on. Toivoan on, vaikka maailma tänään on taloudelliselta ympäristöltään varsin erilainen kuin viime syksynä. Toivoa on, koska pahinkin painajainen päättyy aamun sarastukseen.

Aamu sarasti varhain kun Kate lähti surullisin silmin koiranäyttelyyn, tavoitteeksi oli asetettu voitto tai sitten kotiintulo aikaisin. Kävelin Gran Bassetin lähdettyä vettä tihkuvan kujan läpi hakemaan aamupostia, kahvi odotti jo hellalla. Serra loikki iloisena märällä hangella, kun taasen minä mietin tuliko tehtyä turhaa työtä kun aurasin eilen ylätasanteen lumesta.

Ajatuksissani kaadoin espresson kuppiin ja levitin ensin Hesarin aamupöydälle…selailin lehteä ilman sen suurempaa intohimoa, kunnes silmiin pisti ilmoitus kehittämispäälliköstä. Muistan kunnan hallituksen esityslistalta huomanneeni, että sellainen päätettiin hakea. Hauskasti, houkuttelevasti graafikko oli muotoillut ilmoitukseen vihreät dynaamiset kehykset, ja kuin käsin kirjoittaen luki tummalla vihreällä teksti: Siuntio on avainkunta.

Vad då skulle det betyda? Jatkoin ilmoituksen lukua. Haetaan siis henkilöä vahvistamaan yleishallintoa…hmmm - miksei siis haeta hallintopäällikköä? Ai että erityisesti henkilöstöhallintoa? Miksei siis haeta henkilöstöpäällikköä?

Avaintehtäviä ovat henkilöstöhallinnon tehtävät, eli? Henkilöstöhallinto on laaja käsite, pitäen sisällään mm. palkkahallinnon, työsopimusviidakon, työhyvinvoinnin, organisaation rakentamisen, henkilöstön kompetenssien tunnistamisen ja edelleenkehittämisen…mitäköhän palkattavan henkilön niistä pitäisi osata?

Jatkan lukemista. Valittu henkilö tulee olemaan elinkeinovastaava. No huh, tuohon pystyy harva tuntemani henkilöstöpäällikkö, osaaminen on todella kaukana henkilöstöhallinnosta.

Litania avaintehtävistä sen kun pitenee kunnan ja kunnan tonttien markkinoinnilla…apua mistä löytyy palkanlaskija, jolla on myyntimiehen taidot? Tai hei, hieno ajatus, sellainen varmaan osaisi markkinoida taantuman vaatimat palkanalennukset kunnan henkilöstölle, niin että he hymyilisivät vielä kotonaankin työpäivän jälkeen.

Vihdoin lopulta luetellaan…yleiset kunnan kehittämistehtävät - ai siksi haetaan kehittämispäällikköä. Etsityn henkilön pitäisi olla yhteistyökykyinen, aloitteellinen, kykenevä johtamaan (ketä hänen piti johtaa?) ja kehittämään organisaatiota. Onkohan tämä sitä henkilöstön kehittämistä vai saaneerausta?

Palkkaus on KVTESin mukaisesti, mutta hakija voi esittää omat toivomuksensa. Mitäköhän se tarkoittaa? Saa pyytää, muttei makseta? Tai halvemmallakin saa töihin tulla?

Kuvatun henkilön täytyy olla varsinainen monitaituri. Sellaisia on harvassa. Yleismies Juntunen, mutta akateeminen? Miten muuten naispuolista Juntusta kutsutaan?

Vai olenko vain tuore broileri kunnallispolitiikassa. Luettelemalla kaikki mahdollinen maan ja taivaan välillä, voidaan valinnan perusteena käyttää ihan mitä vaan. Niin saadaan sopiva henkilö palkattua. Ei pätevä, ei aikaansaapa vaan sopiva. Sopivan harmiton valitsijan mielestä?

Olen kouluttanut satoja henkilöstöihmisiä rekrytoimaan ja itse olen ollut palkkaamassa tuhansia ihmisiä. Tuntuu siltä, että Siuntiossa ei tiedetä mitä halutaan palkattavalta henkilöltä. Silloin on ihan sama kuka valitaan. Pahin virhe valintaprosessissa on liikkuva maali, eli valintakriteerit muuttuvat sen mukaan kun sopivia ehdokkaita ilmaantuu, vaikka he eivät täytä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen vaadittavia kompetensseja. No kun tuo Kaisa on niin hyvän…

Jään miettimään lukemaani ja otan Husiksen esille. Kas kummaa, siellä ei ollutkaan Siuntion ilmoitusta. Ajatus ehtii mieleeni: Onko ideana saada vain suomea osaavilta hakemuksia? Mutta, hej, va…täällähän se on. Tylsä virallisen näköinen ilmoitus. Kunnan vaakunakin on eri värinen. Eli, jos on ruotsinkielinen niin Siuntiossa halutaan, että vain virallisen tylsästä ilmoituksesta kiksejä saavia houkutellaan vastaamaan, mutta jos on suomenkielinen, niin houkutellaan niitä, joilla on kaipaus kauniin luonnon helmaan.

Onkohan valitun henkilön ensimmäinen tehtävä kunnan imagon kehittäminen? Minua alkaa painaa kiire Kilon kyläkokoukseen, joka on luovasti sunnuntaina kello 12.00. Matkatessani sinne jäisellä ja sohjoisella 51-kantatiellä Barbie koiran väistellessä kauhulla rekkoja mietin, maksoivatko lehdissä olleet työpaikkailmoitukset kunnalle palkattavan henkilön 6 kuukauden palkan verran…

Kohta pärähtää uuden valtuuston ja lautakuntien työ käyntiin. Tiedossa on jyrkkiä mutkia ja monia vaarallisia tilanteita. Hurjinta kuitenkin on seurata ihmisten, niin kansantaloustieteilijöiden kuin yritysjohtajien, niin taiteilijoiden kuin tavallisten tallaajien neuvottomuutta taantumassa.

Taantuma on hirveä peikko, joka seisoo nurkan takana. Kaikki sitä odottavat kotiovelle peloissaan, mutta vasta teollisuuden epäonnisille puurtajille on sen nimissä tehdyt saneeraukset tuoneet konkretian. Suuri enemmistö porskuttaa taloudellisesti niinkuin ennen. Ja silti pelko mielessä. Miten meidän käy?

Siuntiolle käy paremmin kuin monelle muulle kunnalle. Suhteellisesti hieno saavutus. Siuntion tulokertymästä vain vähän tulee yhteisöverosta, eli yritysten voittojen haihtuminen ei paljoa vaikuta. Vuosi näyttää hyvältä kun tuloverot seuraavat vuoden 2008 kertymää. Tämäkin vuosi on alkanut palkkatulojen tasaisella virralla…mutta jatkuuko se näin auvoisena kesän jälkeen? Taantuma alkaa tuntua, jos ja kun kuntalaisia jää työttömiksi…

Minulta on moni kysynyt: Mitä tehdä? Moni julkisuuden henkilö on anonut kansalaisia jatkamaan kulutusta. Ja onhan meidän kaikkien kulutettava elääksemme. Erityisesti Soininvaaran vetoomus palveluiden käyttämisestä tuntuu hyvältä. Käyttämällä Siuntiolaisia palveluja tuetaan Siuntiolaisia yrittäjiä. Käyttämällä palveluja tuetaan muita suomalaisia. Koska kävit perheinesi viimeksi syömässä - ei siis mäkkärissä - ulkona sunnuntaina? Teitkö itse viime lauantaina hiki otsalla kotona suursiivousta? Menikö viime lomasi kesämökkiä rempatessa?

Suomelle ja suomalaisille parasta olisi, että suomalaiset ostaisivat lähellä tuotettua ruokaa, joka on lisäksi hyvää ja terveellistä. Suomalaiset kestokulutushyödykkeet ovat pääsääntöisesti laadukkaita ja hyvin suunniteltuja. Suomalaisuus siis nousee uuteen kunniaan.

Mitä sitten voisi jättää ostamatta? Kaiken sen roinan ja krääsän mitä tuotetaan jossain kaukana, ja rahdataan sitten meille toiselta puolelta maapalloa ja jota mainoslehdykät pullistelevat. Tai tavaran, jonka suunniteltu elinikä on vain muutamia vuosia. Kuten erään huonekalujätin, jonka pihi omistaja on hieronut käsiään jo todella pitkään onnistuneesta liikeideastaan. Unohda halpa ja huono. Hienoa on laman kynnyksellä panostaa laatuun ja tuotteisiin, jotka ”kestävät isältä pojalle”.

Huutokaupoissa saa hyvän käsityksen siitä, mitä on laatu. Esineet ovat voittaneet ajan hampaan ja jokaisen tyylitajuun ja makuun löytyy vaihtoehtoja. Eli minä suosittelen ostamaan edullisesti huutokaupoista, oikeaa kierrätystä astetta tai kahta parempaa ja vanhempaa tavaraa kuin kirpputoreilta.

Mutta, mutta kuluttaa. Entä jos laitetaankin kaikki sukan varteen? Miten käy euron arvon kun suurilla kansantalouksilla kuten Espanjalla ja Saksalla menee erityisen heikosti? Kestääkö eurosopimus valtioiden välillä, tai laskeeko euron arvo suhteessa jeniin tai dollariin? Miten siis käy säästöjen? Entä jos ylimääräinen raha laitetaan osakkeisiin? Varmasti hyvä pitkällä tähtäyksellä kunhan hajautat moneen vahvaan yritykseen…mutta laskevatko kurssit lisää - ja kuinka kauan? Entäpä jos ostaisi isomman asunnon? Säilyykö sen arvo, vai romahtaako asuntojen arvot Suomessa?  Niinpä, mikään vaihtoehto ei ole riskitön. Itseasiassa viimeisen puolen vuoden aikana on ihan sama mihin olet sijoittanut, takkiin on tullut joka tapauksessa. Kukaan ei ole osannut aavistaa oikein maailmantalouden kehitystä, ja tuskinpa siihen kykenee kukaan jatkossakaan.

Mikä sitten neuvoksi? Varmaa oikeaa vastausta ei ole. Miltäpä kuullostaa ehdotus: Kohtuus kulutuksessa ja kohtuus säästämisessä? Ja elämästä nauttiminen täysillä? Sillä nyt meillä on aikaa, jopa työnantajat tarjoavat sitä lisää eri vaihtoehdoin. Käydä luistelemassa lasten kanssa, hiihtää auringon kimmaltaessa hangilla, istua lempituoliin ja ottaa hyvä kirja käteen - koska sinulla oli siihen viimeksi aikaa? Tai kutsua hyvät ystävät kylään, illalliselle? Nauttia. Nauttia elämästä. Sillä elämästä on turha murehtia, sillä hengissä ei täältä kukaan selviä. Miksi siis sinä murehtisit?

Postissa tupsahti kuntakysely minulle ja Frankille. Koska Frank on ulkomaalainen sai hän kuntakyselyn saatteet kahteen kertaan. Frank ei kai koskaan ole ollut töissä Suomessa, saatika maksanut tuloveroja Siuntioon. Ai asunko Frankin kanssa samassa taloudessa? Ei, en asu. Kuka sitten on Frank? Onko kyseessä se Frank, joka ei ole ollut Suomessa moneen vuoteen, ei kai käynytkään kymmeneen. Se Frank, joka joskus aikoinaan oli talon entisen omistajan entinen aviomies. Kyllä, juuri se Frank…

Vaaleissa Frank ei saanut äänestää. Mutta nyt saa. Kukakohan sen on päättänyt? Keille muille kysely on mennyt? No toisaalta, Frank varmaan pitää sirkuksesta ja sitähän Siuntion päättäjillä on tarjota.

Saatteen  kuntakyselyyn on joku päättänyt tiivistää yhteen a-neloseen. Se joku on aika kingi, kun lupaa Kirkkonummen ja Lohjan päättäjien puolesta, että Siuntion verorasitus laskee. Ja lupaa, että kunnallisveroprosentti nousee jos Siuntio säilyy itsenäisenä. Eipä taida se ”kingi” vielä tietää kuka odottaa häntä uudessa valtuustossa.

Minun käy ihan sääliksi Siuntion vanhoja päättäjiä. Tulee mieleen murrosikäinen lapsi, joka kovan kannustamisen tai kurinpalautuksen jälkeen yrittää vanhempiensa mieliksi kerrankin lukea kokeeseen. Yrittämisestä tulee häntä palkita, vaikka lopputulos on jotain sinnepäin. On vaikea onnistua, jos aiemmin - vuosikausia -  on luistanut sieltä mistä aita on matalin. Siis hyvä yritys Siuntion valtaapitävät. Oikeesti, ainakin yrititte.

Olisi ollut paljon selkeämpää, helpompaa ja luotettavampaa, jos kunnallisvaaleissa ehdokkaat olisivat tuoneet kantansa kuntaliitoksista, kunnallisveroprosentista ja kunnan tuottamista palveluista avoimesti julkisuuteen. Mutta kun ei niin ei. Eihän äänestäjät Siuntiossa kuitenkaan ymmärrä mitään kunnan talouden hoidosta, niinhän se meni?

Pöydälleni on kertynyt Japanin reissun aikana kasa lehtiä….hmmm mitäköhän niissä sanotaan kuntakyselystä? Merja Laaksonenhan kirjoittaa fiksusti torstain Kirkkonummen Sanomissa, ja etsii järkiperusteita liitokseen. Kas kumma kun ei niitä löydä….mitenköhän hänelle kävi eilisestä kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkataistossa? Tapio Soivio on täysin kypsynyt lapselliseen kuntakyselyyn, hyvä niin.  Västra Nylandissa torstaina Kurt Sandqvsist kertoo omasta maailmastaan kauniisti, mutta nukkuu ruususen unta ihmisten solidaarisuudesta nykymaailmassa. Kristianista ei kuulu, taitaa totutella kiltin miehen rooliin?

Marcus Nordström kirjoittaa keskiviikon länskärissä, että vastatkaa tekin hiljainen enemmistö eli 62 % siuntiolaisista, joilla ei ole omaa valtuutettua valtuustossa. Hyvä kirjoitus. Hei, mitäs Tia kirjoittaa mielipidepalstalla maanantaina? Routiosta. Missä se on? Ahaa LänsiLohjalla, ai siellä meinataan sulkea terveyskeskus. Ja perässä seuraa sitten apteekki…ai vieläkö siellä on yhä koulu toiminnassa?

Routio tänään, huomenna näen otsikoissa Siuntion. Vedotaan milloin koulun, lastentarhan, terveyskeskuksen tai vanhustenhoidon palvelujen säilyttämisestä lähellä kuntalaisia. Eihän kuntaliitoksissa niin pitänyt käydä?

Hei, herätkää ihmiset! Juuri niin kuntaliitoksissa käy, palvelut siirretään suuriin keskuksiin. Sillä kuntien päättäjät yhä naiivisti uskovat, että se on ainoa keino pitää kunnan talous kunnossa. Et usko? Kysy routiolaisilta. Kysy Lohjan tai Kirkkonummen päättäjiltä miksi he maksaisivat palvelujen tuottamisesta Siuntiossa, kun kummassakin kunnassa on hyvin toimivat palvelut keskustassa ja vanha Siuntio on kaukana kaikesta, eikä siellä ole edes paljoa asukkaita. Tai kysy kuntien talouspäälliköiltä mistä muualta säästöt kuntaliitoksessa tulevat, kun kaikille liittyvien kuntien työntekijöille jatketaan palkan maksamista?

Otanpa liitoskyselyn eteeni ja alan täyttää. Vastaan kyselyyn niin kuin olen blogeissani ja lehdissä avoimesti kertonut. Kehoitin ja kehoitan kaikki muitakin siuntiolaisia ajattelaan omaa ja kuntansa parasta. Frank, mitä mieltä sinä olet?

Ehei, kyse ei ole asunnoista Floridassa.

Kyse on tonteista Siuntiossa. Näin sen voi yhteenvetää eilisestä glögitilaisuudesta luonani. Siuntiolaiset tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että halvat tontit houkuttelevat pienituloisia lapsiperheitä liikaa Siuntioon, jolloin nämä kuormittavat liikaa kunnan palveluja. Kunta ei pysty kasvattamaan palvelukapasiteettiaan riittävän nopeasti ja tehokkaasti, koska edellisetkin investoinnit on vielä kuolettamatta.

Pienituloiset lapsiperheet muuttuvat nettomaksajiksi kunnalle vasta kun he ovat asuneet kunnassa 10+ vuotta, ehkä 15 vuotta. Siihen asti jokainen kuntaan muuttanut lapsiperhe maksaa kunnalle. Kyynikon mukaan halvan tontin kunnassa hankkinut onkin jo 10 vuoden kuluttua muualla.

Hmmm. Kuullostaa raalta. Mutta taitaa olle totta. Mietin eilen glögiä kaadellessani vieraille, että kuka Siuntiota tuntematon muuttaisi Siuntioon? Ketä ei Suomen korkeimpiin kuuluva veroäyri haittaa? Ketä edullinen tontti puhuttelee? Niin, taitaa se vain olla niin, että Siuntio on epäonnistunut profiloidessaan itseään uusille kuntalaisille.

Toisaalta, lapsiperheissä on Siuntion tulevaisuus. Vaikeaa.

Kunnan filosofian monessa asiassa voi kuitenkin tiivistää: Hyvätuloiset kyykkyyn! Entinen tyttöystäväni sanoi minulle minua kasvattaessaan, muistan se kuin eilisen: ”Niin makaa kuin petaa”.

Taidanpa siis uudessa valtuustossa vaatia tonttien hinnan tuplaamista, onko kellään muulla valtuustosta kanttia samaan?

• Kirjoitin 16.11, että seuraavana maanantaina siis selviää, miten vanha kunnanhallitus meitä kuntalaisia ja meidän ajatuksia arvostaa - vai arvostaako? Osa yksi saippuaoopperasta jäi tähän kysymykseen.
• On se vaan hölmöä tehdä huono kysely, kun hyvän kyselyn teettäminen maksaa yhtä paljon.
• Tarjoan riippumattoman valtiotieteen tohtorin apua kyselyn parantamiseen, mutta se hylätään.
• Vastaus arvostukseen löytyi piinaavan odotuksen jälkeen vihdoin kunnanhallituksen pöytäkirjoista: ei arvosta. Kunnanhallitus äänestyksen jälkeen puolsi johdattelevan ja vain kunnan johdon mielipidettä tukemien kysymysten ja vastausvaihtoehtojen esittämistä. Hallituksen jäsen Grotell tekemä parannusehdotus oli hyvä. Neuvostoaika palaa mieleen.
• Kyselyn, jonka saamista kovasti nyt odotan, saatteeksi luvattiin liittää virkamiestuotos, jossa Siuntion oletetaan olevan hengetön (lue lisää sitä käsittelevästä blogista), mutta taloudellisesti mitattava kunta, jonka talouspolitiikan vuosien virheet korjataan kuntaliitoksella ”simpsalabim”. Uskokoon ken tahtoo.
• Sekä Länsi-Uusimaassa että blogillani olen kritisoinut tätä hulvattoman heikkolaatuista kyselyä, jolla ei ole valideettia. Arto Varpio yhtyy myös kyselyn arvosteluun, heittäen sen epätieteellisyyteen ja epäluotettavuuteen lisämausteita Länsi-Uusimaassa 30.11 vieraskynäartikkelissa.
• Blogillani on luettavissa miten minä tulen vastaamaan kyselyssä. Osoitan kansalaisuusaktiivisuuttani eli -tottelemattomuuttani.
• Garbage in - garbage out. Tietotekniikasta tuttu puppugeneraattorin kaava on kunnan johdon käytössä nyt.
• Mutta, mitä ihmettä kunnan johto kuvittelee voivansa lukea kyselyn tuloksista? Sitä jäämme odottamaan seuraavassa jatko-osassa, ellei ihmettä tapahdu…

Lainaan Kasvia: Valtion ”tuottavuus”ohjelma ei investoi tuottavuuden parantamiseen. Siksi sen on turha odottaa myöskään parantavan valtion toiminnan tuottavuutta. Päinvastoin, supistuva henkilöstö uupuu ja ammattitaito karkaa, minkä seurauksena tuottavuus uhkaa päinvastoin _laskea_. Lue kokonaisuudessaan : http://jyrkikasvi.blogit.uusis…usongelma/
Totean Siuntion kunnan palveluiden jäjestämisestä: Siuntion kunnan uusi budjetti ei investoi tuottavuuden parantamiseen. Siksi sen on turha odottaa myöskään parantavan Siuntion kunnan toiminnan tuottavuutta. Päinvastoin, palvelujen käyttäjien lisääntyessä mutta supistuvan henkilöstön uupuessa ammattitaito karkaa, minkä seurauksena tuottavuus uhkaa päinvastoin _laskea_.

Copy paste = hienoa! Mutta niin totta.

Vastaajien kuntaliitoskyselyn tulos: Siuntio säilytettävä itsenäisenä.
Muut kannatusta saaneet vaihtoehdot olivat liitos Inkoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Lohjan kanssa.
Muita esille tulleita asioita olivat: talous saatava kuntoon ja palvelut säilytettävä kunnassa.
Kiitän kaikkia kyselyyn vastanneita!

Vanha valtuusto ja kunnanhallitus käyvät yhä hurjemmilla kierroksilla Siuntiossa. Tulossa on kysely kuntaliitoksesta. Hiljaa salassa valmisteltu hanke tuodaan julki vanhojen valtuuston jäsenten mandaatin elinkaaren lopussa. Eikö olekin hassua, että ennen vaaleja asia vaiettiin kuoliaaksi.

Siuntiolaisten henkisen kapasiteetin kunnanhallitus kokee ilmeisen vaatimattomaksi. Kuntalaisille annetaan kunnan johdon hyväksi näkemät vaihtoehdot vastauksiksi. Tulee mieleen neuvostovenäjä, jossa koneisto tietää kansan edun paremmin kuin kansa itse.

Kyllä, kuntalaisilta on hyvä kysyä mitä mieltä he ovat. Sinänsä on oikeudenmukaista, että vain henkilöt, joilla on äänestysoikeus saavat vastata. Toisaalta on yhtä mielenkiintoista tietää, mitä kunnassa asuvat, mutta muualla kirjoilla olevat ajattelevat kunnan taloudellisesta tilanteesta.

Mutta. Kyselylomakkeen pitäisi olla luotettava. Nyt se ei sitä ole. Kunnan johto on kaikessa viisaudessaan päättänyt, että kuntalaisilta pitää poistaa valtavirrasta eriävät vastausvaihtoehdot. Kunnanhallituksen jäsen Grotell teki hyvän ja asiallisen korjausehdotuksen kyselyyn, mutta se tyrmättiin.

Annan kahteen johdattelevaan kysymykseen uudet rohkeat vaihtoehdot, ja samalla kehotan siuntiolaisia ajattelemaan itsenäisesti - oma ja kunnan paras mielessään.

Kysymykssä 9 johdatellaan siuntiolaisia siihen, että Kirkkonummihan se oikea vaihtoehto on. Jos olet eri mieltä, niin vedä Kirkkonummen nimi yli kysymyksestä, ja korvaa se sinun mielestäsi oikealla vaihtoehdolla. Vastaavasti vedä annetuista vastausvaihtoehdoista Vihti ja/tai Lohja yli, ja korjaa ne sinun mielestä oikeilla vaihtoehdoilla.

Kun saan kyselyn eteeni niin vedän Kirkkonummen ylitse ja korvaan sen Inkoolla, ja vedän vastauksesta Vihdin ja Lohjan ylitse. Siuntio joutuu ojasta aallikkoon, kun Kirkkonummi rahoittaa 100 miljoonan investointinsa lainalla, ja Siuntio taas veronkorotuksella. Menemällä kimppaan Kirkkonummen kanssa maksamme sekä lainan korkoja että lyhennyksiä + maksamme hillittömän kunnallisveron kuntaliitoksen toteutumispäivään tai sen yli.

Kysymyksessä 10 annetaan sinulle vaihtoehtona veronkorotus tai palveluiden leikkaus tai maksujen korotus tai investointien karsinta. Lisäksi on annettu vapaa vastaus: jotain muuta. Kehoitan kaikkia ajattelevia kuntalaisia miettimään, minkä vaihtoehdon kannalla ovat.

Olen ilmeisesti se 2009 kunnanvaltuustossa aloittava, joka kannattaa kunnallisveroprosentin laskemista (itseasiassa kokonaista 3,25%). Talous korjaantuu ainoastaan saamalla kunnassa hyvätuloiset kiinteistön omistavat siirtämään henkikirjansa kuntaan, veronkorotus vain pahensi kuntalaisten tilannetta - ja veropakolaiset ovat yhä syvemmällä poteroissaan. Kuntaliittokin on ihmeissään, mikä Siuntiossa mättää?

Kannatan palvelujen tuottamista lähellä kuntalaisia pienissä yksiköissä. Näin palvelun laatu paranee, ja kuntalaiset saavat sen läheltä. Minusta kunnan järjestämien palvelujen siirrossa Lohjalle tai Kirkkonummelle tai Espooseen tai Raaseporiin ei ole järkeä. Erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten logistinen tuska vain suunnattomasti lisääntyy kun kuntalaisten aika kuluu palvelujen luokse matkustamisessa ja jonottamisessa. Ihmettelen mitä säästöä se on, kun jokainen vuorotellen ajaa taksilla tai yksityisautolla pitkiä matkoja palvelujen perässä.

Kysymykseen 10 siis vastaan, että kunnan pitää alentaa veroja, sekä tuottaa palvelut lähempänä kuntalaisia.

Kunnanjohtaja on tuottanut virkamiesdokumentin siuntiolaisille päätöksenteon tueksi kuntaliitoskyselyyn. Hyvä niin ja yrityksestä pisteet. Selvitys ei kuitenkaan ole voittoon ja itsenäisyyteen uskovan johtajan taisteluhuuto ja hengennostatus kuntalaisille.

Siuntiolla ei ole selvityksessä sielua. Vastausta se ei löydy miksi Siuntio on olemassa, mitä Siuntio on vuosisatojen saatossa on läpikäynyt, mihin Siuntiota halutaan viedä, millaisena Siuntio koetaan, mitä kuntalaiset asuinkunnaltaan haluavat ja mitä he ovat valmiit sen eteen tekemään?

Mitä on siuntionlainen kulttuuri ja arvomaailma? Mitä hyvää Siuntiossa haluamme jälkipolville säilyttää? Ilman keskustelua Siuntion merkityksestä kuntalaisille on ihan sama mitä kunnalle tehdään, sillä silloin kaikki tiet vievät perille.

Haluan nostaa esille neljä minun mieltäni askarruttavaa asiaa:

- Suuruuden ekonomian aika oli 1980-90 luvuilla, 2000 luvulla taantumassa voittajia ovat notkeat ja ketterät organisaatiot. Mitä voitamme palvelupisteiden lakkauttamisella lähellä kuntalaisia? Miksi siirtäisimme niitä isompiin yksiköihin isompaan kuntakeskukseen Kirkkonummelle tai Lohjalle tai Espooseen tai Raaseporiin? Mitä järkeä on matkustaa pitkin poikin suurkuntaa kouluun, lastentarhaan, terveydenhuoltoon, vanhusten palveluihin tai kauppoihin ja lasten harrastuksiin?

- Sisäasianministeriön tekemässä kuntaliitosseurantaselvityksessä todettiin kustannusten nousseen enemmän kuntaliitoksen kohteeksi joutuneiden kuntien parissa kuin vertailuryhmässä, jossa liitoksia ei tehty. Miksi meillä on kiire nostaa tuotettujen palveluiden hintoja?

- Veroprosenttikeskustelu jatkaa samaa surullista linjaa kun kunnassa on ollut tapana. Sen lisäksi kunnan tuottamien palveluiden mittaaminen ainoastaan rahassa - säästöinä - SUCKS. Kai kunnan johdon pitää kyetä tuottamaan laatumittareita siitä miten palvelutaso kehittyy eri vaihtoehdoissa? Kaukana-lähellä akseli tuotetuille palveluille on kuntalaisille hyvin tärkeä.

- Vihreänä kysyn myös mitkä ovat eri vaihtoehtojen vaikutukset ympäristölle?  - Mikä liitoskunnista tai syntyvistä uuskunnista ajaa luonnon ja kestävän kehityksen etuja? Mitä mieltä olet Kirkkonummen tai Lohjan keskustan suunnittelusta ja arkkitehtuurista?  Haluatko Siuntiosta samanlaisen?

Valistuneet kanssapolitiikkoni Kristian (sdp) ja Marcus (sfp) ovat aloittaneet jo muutosjohtamisprosessin Siuntion kuntaliitoksesta, kannattaa seurata sitä netissä.

Siuntion kunta on sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että kuntaliitosvalmistelut on virallisesti käynnistetty. Kulissien takana kunnan johto ja vanhan valtuuston valikoidut päättäjät ovat liitoksia varmaan pitkään jo valmistelleet. Vastaavassa tilanteessä yksityisellä sektorilla olisi annettu jo lomautusilmoitus osiin yksiköistä ja irtisanottu osa henkilökunnasta. Kunnan työtekijät ovat kuitenkin toista maata, ja kuntaliitoksen säästöjä on vaikea hakea henkilöstöstä, sillä kunnan henkilökunnalla säilyy täysi palkanmaksu, vaikkei hommat tai saavutettu asema säilyisi, seuraavat 5 vuotta.

Varmaan lastenhoito-, opetus-, terveydenhoito-, sosiaalihuolto-, kiinteistöhuolto ym palvelutehtävissä resurssien käyttö tehostuu paremmalla suunnittelulla suuremmassa kunnassa. Resursseja tuskinpa kunnan palvelutehtävissä on liikaa. Lähtökohtaisesti kannatan palveluja asukkaiden lähellä, eli lastenhoidon, opetuksen, terveydenhuollon pitää toimia hajallaan olevassa suurkunnassa pienissä yksiköissä. Täytyy myöntää, että Paul Lillrankin ajatus terveyskioskeista tuntuu hyvältä pureskelun jälkeen. Samoin kyläkoulut ja lastentarhat.

Palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin lisää vain kuntalaisten ja erityisesti lasten vanhempien logistista tuskaa sekä turvattomuutta lapsille. Liittyneessä suurkunnassa etäisyydet tarhaan, kouluun, terveydenhoitoon ja harrastuksiin voivat yllättää perheen hallituksen. Helposti 100 km tulee plakkariin. Eli tulevaisuus on paljon pieniä autoja pitkin Siuntion harjanteita ja notkoja illasta aamuun?

Sen sijaan ihmettelen mitä tekemistä löytyy hallinnollisille virkamiehille, joita jokainen liittyvä kunta tuo yhteiseen resurssipooliin? Ajatuksia siitä mihin he voisivat suurkunnassa käyttää osaamistaan?

Tapahtunut tähän mennessä kunnallisvaalien 2008 jälkeen:

• Siuntion kunnan itsenäisyys on ajettu vaakalaudalle nostamalla kunnallisvero hillittömän korkealle, 20,50%:iin. Sen sijaan että vero olisi laskettu kilpailukykyiseksi muiden Uudenmaan kuntien kanssa, vanha valtuusto sen nosti. Keskusteltuani Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa, olen tullut surullisen vakuuttuneeksi että keinot ovat käytetyt, sillä aika loppuu veronalennukselle. Vanha valtuusto saanee mitä halusi, kuntaliitoksen.
• Siuntiolaisten kykyä kuluttaa on siten leikattu, ja eläkeläiset ja lapsiperheet joutuvat sivuuttamaan valtiovarainministeri Kataisen koolle kutsumat kulutusjuhlat.
• Siuntiolaisille yrittäjille se tietää pienenevää liikevaihtoa, josta seuraa se, että yhä pienempi osa kunnan tuloista tulee yrityksistä, josta seuraa se, että Siuntion saama valtionosuus - joka jo nyt on puolet mitä Siuntion kuuluisi saada -  yhä pienenee, josta seuraa se, että kunnan veroprosenttia pitää yhä nostaa. Eikä hillitön veroprosentti houkuttele muualla asuvia Siuntioon - eli tonttien myynti takkuaa.
• Kanssapolitiikkoni Kristian (sdp) ja Marcus (sfp) ovat aloittaneet jo muutosjohtamisprosessin kuntaliitoksesta.
• Hyvittääkseen väärän tien veropäätöstensä sarjaa, vanha kunnanvaltuusto on päättänyt teettää kyselyn kuntalaisilla kuntaliitoksesta.
• Ensimmäinen näkemäni versio kyselystä oli onneton. Vastata sai vain samoin kuin mitä kunnan johto halusi kuulla. Tuli mieleen Neuvostoliitto, jossa eriäviä mielipiteitä ei ollut olemassa.
• Toivon, että järkipuhe on johtanut kyselyn luotettavuuden nostoon. Jos se toteutuu ensimmäisen version kaltaisena, sen tuloksilla ei ole mitään merkitystä.
• Onneksi ilmeisesti uuden kunnanhallituksen uusi puheenjohtaja on juristi.
• Maanantaina siis selviää, miten vanha kunnanvaltuusto meitä kuntalaisia ja meidän ajatuksia arvostaa - vai arvostaako?

Sade pieksi eilen Siuntiota. Monessa mielessä. Kunnanvaltuusto päätti pienimmällä mahdollisella enemmistöllä äänestää kunnan kunnallisveroprosentiksi 20.50.

Se on hillittömän korkea. Ehkä sen ymmärtäisi Kainuun korvessa, missä nuoret ovat karanneet muualle ja vanhukset kuihtuvat yksin kaukana naapureista. Mutta kasvukunnassa Uudellamaalla, 45 kilometriä Helsingistä länteen?

Korkea veroprosentti kertoo selkeästi ainakin sen ettei kunnassa osata hoitaa taloutta. Piste.

Mitä ylemmäksi Siuntio hilaa kunnallisveroprosenttia, sitä enemmän hyvätuloisia siirtää kirjansa pois kunnasta. Uskallanko arvata, että jo prosentti Siuntion väestöstä, siihen hyvätuloisimpaan osaan kuuluvat ovat näin jo tehneet? Nostan hattua niille hyvätuloisille, joilla on solidaarisuutta ja sitoutumista kuntaan, eli maksavat korkeat veronsa.

Saattaa olla että  aliarvioin %-osuuden:n pahasti. Olisiko jopa mahdollista että 10% asunnoista on vailla kunnassa kirjoilla olevaa perheenpäätä? Moni vastaantullut Siuntiolainen tietää, että naapuri on muualla kirjoilla. Kunnassa varmaan joku tietää todellisen tilanteen, muttei kerro. Oletan toistaiseksi vastoin parempaa tietoa, että 1 % on muualla.

Käytännössä veroäyrin nostaminen tarkoittaa Siuntion kunnan ajamista surulliseen tilanteeseen, jossa se pakkoliitetään johonkin muuhun kuntaan. Keinot ovat tämän jälkeen vähissä säilyttää kunta itsenäisenä.

Kukakohan kantaa vastuun vanhan arvokkaan ja perinteikkään kunnan kaatamisesta? Vapaaehtoisia?

Vaaleista on ehtinyt sen verran kulua, että saamaani luottamuukseen osaan suhtautua nöyrän kiitollisena. Tulen tekemään lujasti töitä. Todellisuus on myös iskenyt vasten kasvojani, sillä vanha valtuusto päättää Siuntion kunnanhallituksen esityksestä, nostetaanko kunnallisveroäyri 20,50:een. Moinen päätös on sinänsä uhrautuva, mutta Siuntion taloudelle ja maineelle asuinkuntana kohtalokkaan kallis. Keskiluokalta puristetaan enemmän rahaa, jolloin Siuntion palvelujen ja kaupan volyymit laskevat, kun kulutukseen riittää entistä vähemmän rahaa. Kunnan pienituloisille eläkeläisille leikkaus tuntuu aamukahvipöydässä.

Sen sijaan hyvätuloiset jatkavat kirjojensa siirtämistä muualle vaikka asuvat kunnassa. Miksi kunnasta halutaan edelleen ajaa hyvätuloiset pois? Heidän tuellaan kunnan talous olisi tasapainossa.

Miten on mahdollista, että vanha valtuusto päättää uuden valtuuston toiminnan reunaehdoista? Eikö kuntalaiset odota, että uudet läpimenneet ehdokkaat toimivat heidän edukseen tuoden muutoksen entiseen? Miksi kuntavaalit järjestetään niin, että uusi valtuusto ei saa tehdä omaa budjettiaan? Itse asiassa nykyinen käytäntö vesittää täysin äänestäjien haluaman muutoksen kunnalliseen päätöksentekoon.

Kuka kykenee selittämään miten tämä on mahdollista demokraattisessa Suomessa?

Siuntiossa meno jatkuu hurjana silmät kiinni. Sunnuntaihin eli vaalipäivään vanhan valtuuston jäsenet olivat hiiren hiljaa, mutta jo maanantaina kokoomukselainen äiti ja poliisi kannatti valtuuston kokouksessa keskustan ehdotusta veroprosentin nostosta 21:een.

Kuka olisikaan paremmin sopinut seisomaan uljaana ja uhrautuvana verotalkoiden lippua heiluttaen? Hillitöntä veroprosenttia perustellaan sillä, että muuten palveluja pitää leikata. Varsin moni meistä siuntiolaisista on palvelujen leikkaamista tai heikentämistä vastaan. Moni on valmis maksamaan enemmän veroja hyvien palvelujen turvaamiseksi. Esitettiin siis varsin hyvä peruste mutta onnettomalle ehdotukselle.

Vanha istuva valtuusto on ilmeisesti kuunnellut, kun joku on kertonut, että verotulot nousevat veronkorotuksella miljoonan, siis noin 21 miljoonaan euroon 2009.

Onko laskelmien tekijä kenties informoinut Siuntiossa kirjoilla olevia suurituloisia, esimerkiksi 25 eniten palkkatuloa nauttivaa henkilöä? Kuunnellut heiltä mitä mieltä he ovat verotuksen nostosta. Sillä on aiheellista pelätä, että veroastian vuoto yläreunasta vain lisääntyy.

Seison ehdotukseni takana, että veroprosentti tulee laskea 17,25% Siuntion talouden pelastamiseksi. Ero on hurja, 3,75%. Korkeasta veroprosentista kärsivät tavalliset siuntiolaiset, ja maksetut verot ovat poissa kulutuksesta, eli Siuntion erilaisten yksityisten palvelujen hyödyntämisestä. Näin heikentyy myös paikallisten yrittäjien talous tilanteessa, jossa Siuntio on menossa lamaan muun Euroopan mukana.

Siuntio on menettänyt miljoonia – miljoonia - sen vuoksi, että verorasitus on ylivoimasti korkeampi kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Suurituloisista moni pitää tai on siirtänyt kirjansa muualle. He ovat omaksuneet gigantismin: ”se on vain hölmöä maksaa liikaa”.

Veronkorotustalolkoiden maksajiksi joutuvat se Inkoossa työssä käyvä lastentarhanopettaja, joka ansaitsee 26 000 euroa vuodessa, ja se kunnan päällikkö, joka saa menetetystä vapaa—ajasta 48 000 euroa vuodessa. Mutta se Espoossa työssä käyvä johtaja, jotka tienaa 100 000 vuodessa euroa miettii jo henkikirjojen siirtoa isoäidin luokse.  Ja siitä toimitusjohtajasta, joka saa korvausta työpanoksestaan yli 1 000 000 euroa vuodessa, siitä Siuntiossa on turha nähdä unta.

Suuri kunnallisveroprosentti vaikuttaa myös siihen, millaisia ihmisiä Siuntioon muuttaa. Ei kannata ihmetellä, miksi hyvätuloiset eivät rakenna omakotitaloja ja kunnan paremmat tontit jäävät myymättä - ja budjetoidut tulot saamatta.

Hyvä äänestänyt siuntiolainen, vielä ehdit vaikuttamaan. Vanha kunnanhallitus istuu asiaa käsittelemään uudestaan ensi maanantaina. Varmista, että ehdokas, jota äänestit viime sunnuntaina on kanssasi samaa mieltä verotuksen lisäämisestä.