Oksalta näkee paremmin

Lapsena leikittiin monasti kutsuilla ja nuorten tapahtumissa leikkiä, jossa kierrettiin salia musiikin soidessa. Kun sitten musiikki katkesi, piti kirmaista lähimmän tuolin luo, istuutua…ja seisomaan jäänyt ressu putosi pelistä pois. Lasten leikit ovat oikeastaan julmia, mutta heijastavat aikuisten todellisuutta.

Kunnallishallinnossa on toisin. Musiikki soi, mutta tuolit ovat jo varatut. Välillä tuolinsa varanneet lähtevät salista ulos. Silloin voisi heidän tuolinsa laittaa sivuun ja jatkaa ilman heitä vähemmillä tuoleilla. Mutta ei, sillä kunnallishallinnossa nukutaan Ruususen unta irti tämän taloustilanteen todellisuuksista.

Ihmisen kasvun ja yritysjohdon strategisen ajattelun arvostetut gurut kertovat suuren suosion kera kuinka muutos on mahdollisuus. Kunta-alan toimijoille heidän viestinsä kaikuu joko kuuroille vaikkukorville, tai heidän unensa on niin syvää, että vain ihme heidät herättää.

Siuntiossa on kunnan 7 ylimmästä toimijasta 5 lähtenyt salista kesken leikin. Minä vähentäisin tuoleja.

Sillä kunnan vastuista suurin osa - reilusti yli puolet - niin taloudellisesti kuin asukaspalvelullisestikin on siirretty jo Lohjan pyörittämäksi. Silti vähiä jäljelle jääneitä tehtäviä tekemään halutaan sama määrä henkilöitä.

Kuka heidän palkkansa maksaa? Sinä ja minä. Mihin hallinnossa tarvitaan niin monta tuolia? Lisäksi SuurPorkkalan tai SuurLohjan kuntaliitosten tullessa meillä on uudet vastavalitut virkamiehet, joille maksetaan palkkaa 5 vuotta vaikka hommia ei olisikaan. Huh hah hei…

Taloushallintoa Siuntiossa ei ole osattu pyörittää moneen vuoteen, mahtaako kukaan eläkkeellä olevista toimijoista muistaa koska viimeksi se toimi? Silti joku haluaa tuottaa palvelut kunnassa, vaikka paljon osaavampia ja taloudellisempia, kirjanpito- ja talousseurannan palveluntarjoajia on tyrkyllä vaikka kuinka.

Ainoa järkevä päätös on vihdoin ulkoistaa taloushallinto, jota ei osata. Talouspäällikön käynnissä olevan rekrytoinnin voi unohtaa ja uuden kunnanjohtajan tehtäväksi annetaan valvoa ja varmistaa taloushallinnonpalvelutarjoajan suoritteet.

Kunnan henkilöstö voi huonosti, koska kukaan lähteneistä toimijoista ei kokenut henkilöstön asiaa omakseen. Kenelläkään ei ollut siihen osaamista, haluja tai koulutusta. Opetus- ja sivistystoimessa on eniten ihmisiä töissä kunnassa, eli sinne henkilöstöjohtamista eniten tarvitaan. Ainoa järkevä päätös on yhdistää kaavailtu henkilöstöjohtajan ja sivistystoimenjohtajan virka.

Kuntaan ollaan valitsemassa kunnanjohtaja maanantaina. Oleellisin kompetenssi, joka hänellä tulee olla, on kunnan strateginen johtaminen - etenkin kunnan talouden johtaminen, ennustaminen, investointien suunnittelu, kuntaliitosneuvottelut ja kuntaliitosten vaikutusten syvällinen arviointi.

Kunnan säilyessä itsenäisenä hänen on oltava se veturi, joka luo kunnalle oman houkuttelevan ilmeen, johon tarttuvat niin yritykset kuin uudet kunnan asukkaat. Siuntiosta tehdään silloin houkutteleva paikka asua, yrittää ja käydä.

Kenestä hakijoista on siihen? Jos ei ole kenestäkään niin tarvitaanko häntä? Palkataan sen sijaan henkilöstöjohtaja. Siihen on tarve, kaikki muu on muutosvastarintaa.

Kunnallisen alan toimijat eivät ilmeisesti koskaan saaneet kokea samaa leikkiä lapsuudessaan kuin minä. Julman lasten leikin sijasta kunnissa on kyseessä pehmeän pehmeä saippuadraama.

Aamu sarasti varhain kun Kate lähti surullisin silmin koiranäyttelyyn, tavoitteeksi oli asetettu voitto tai sitten kotiintulo aikaisin. Kävelin Gran Bassetin lähdettyä vettä tihkuvan kujan läpi hakemaan aamupostia, kahvi odotti jo hellalla. Serra loikki iloisena märällä hangella, kun taasen minä mietin tuliko tehtyä turhaa työtä kun aurasin eilen ylätasanteen lumesta.

Ajatuksissani kaadoin espresson kuppiin ja levitin ensin Hesarin aamupöydälle…selailin lehteä ilman sen suurempaa intohimoa, kunnes silmiin pisti ilmoitus kehittämispäälliköstä. Muistan kunnan hallituksen esityslistalta huomanneeni, että sellainen päätettiin hakea. Hauskasti, houkuttelevasti graafikko oli muotoillut ilmoitukseen vihreät dynaamiset kehykset, ja kuin käsin kirjoittaen luki tummalla vihreällä teksti: Siuntio on avainkunta.

Vad då skulle det betyda? Jatkoin ilmoituksen lukua. Haetaan siis henkilöä vahvistamaan yleishallintoa…hmmm - miksei siis haeta hallintopäällikköä? Ai että erityisesti henkilöstöhallintoa? Miksei siis haeta henkilöstöpäällikköä?

Avaintehtäviä ovat henkilöstöhallinnon tehtävät, eli? Henkilöstöhallinto on laaja käsite, pitäen sisällään mm. palkkahallinnon, työsopimusviidakon, työhyvinvoinnin, organisaation rakentamisen, henkilöstön kompetenssien tunnistamisen ja edelleenkehittämisen…mitäköhän palkattavan henkilön niistä pitäisi osata?

Jatkan lukemista. Valittu henkilö tulee olemaan elinkeinovastaava. No huh, tuohon pystyy harva tuntemani henkilöstöpäällikkö, osaaminen on todella kaukana henkilöstöhallinnosta.

Litania avaintehtävistä sen kun pitenee kunnan ja kunnan tonttien markkinoinnilla…apua mistä löytyy palkanlaskija, jolla on myyntimiehen taidot? Tai hei, hieno ajatus, sellainen varmaan osaisi markkinoida taantuman vaatimat palkanalennukset kunnan henkilöstölle, niin että he hymyilisivät vielä kotonaankin työpäivän jälkeen.

Vihdoin lopulta luetellaan…yleiset kunnan kehittämistehtävät - ai siksi haetaan kehittämispäällikköä. Etsityn henkilön pitäisi olla yhteistyökykyinen, aloitteellinen, kykenevä johtamaan (ketä hänen piti johtaa?) ja kehittämään organisaatiota. Onkohan tämä sitä henkilöstön kehittämistä vai saaneerausta?

Palkkaus on KVTESin mukaisesti, mutta hakija voi esittää omat toivomuksensa. Mitäköhän se tarkoittaa? Saa pyytää, muttei makseta? Tai halvemmallakin saa töihin tulla?

Kuvatun henkilön täytyy olla varsinainen monitaituri. Sellaisia on harvassa. Yleismies Juntunen, mutta akateeminen? Miten muuten naispuolista Juntusta kutsutaan?

Vai olenko vain tuore broileri kunnallispolitiikassa. Luettelemalla kaikki mahdollinen maan ja taivaan välillä, voidaan valinnan perusteena käyttää ihan mitä vaan. Niin saadaan sopiva henkilö palkattua. Ei pätevä, ei aikaansaapa vaan sopiva. Sopivan harmiton valitsijan mielestä?

Olen kouluttanut satoja henkilöstöihmisiä rekrytoimaan ja itse olen ollut palkkaamassa tuhansia ihmisiä. Tuntuu siltä, että Siuntiossa ei tiedetä mitä halutaan palkattavalta henkilöltä. Silloin on ihan sama kuka valitaan. Pahin virhe valintaprosessissa on liikkuva maali, eli valintakriteerit muuttuvat sen mukaan kun sopivia ehdokkaita ilmaantuu, vaikka he eivät täytä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen vaadittavia kompetensseja. No kun tuo Kaisa on niin hyvän…

Jään miettimään lukemaani ja otan Husiksen esille. Kas kummaa, siellä ei ollutkaan Siuntion ilmoitusta. Ajatus ehtii mieleeni: Onko ideana saada vain suomea osaavilta hakemuksia? Mutta, hej, va…täällähän se on. Tylsä virallisen näköinen ilmoitus. Kunnan vaakunakin on eri värinen. Eli, jos on ruotsinkielinen niin Siuntiossa halutaan, että vain virallisen tylsästä ilmoituksesta kiksejä saavia houkutellaan vastaamaan, mutta jos on suomenkielinen, niin houkutellaan niitä, joilla on kaipaus kauniin luonnon helmaan.

Onkohan valitun henkilön ensimmäinen tehtävä kunnan imagon kehittäminen? Minua alkaa painaa kiire Kilon kyläkokoukseen, joka on luovasti sunnuntaina kello 12.00. Matkatessani sinne jäisellä ja sohjoisella 51-kantatiellä Barbie koiran väistellessä kauhulla rekkoja mietin, maksoivatko lehdissä olleet työpaikkailmoitukset kunnalle palkattavan henkilön 6 kuukauden palkan verran…

Kohta pärähtää uuden valtuuston ja lautakuntien työ käyntiin. Tiedossa on jyrkkiä mutkia ja monia vaarallisia tilanteita. Hurjinta kuitenkin on seurata ihmisten, niin kansantaloustieteilijöiden kuin yritysjohtajien, niin taiteilijoiden kuin tavallisten tallaajien neuvottomuutta taantumassa.

Taantuma on hirveä peikko, joka seisoo nurkan takana. Kaikki sitä odottavat kotiovelle peloissaan, mutta vasta teollisuuden epäonnisille puurtajille on sen nimissä tehdyt saneeraukset tuoneet konkretian. Suuri enemmistö porskuttaa taloudellisesti niinkuin ennen. Ja silti pelko mielessä. Miten meidän käy?

Siuntiolle käy paremmin kuin monelle muulle kunnalle. Suhteellisesti hieno saavutus. Siuntion tulokertymästä vain vähän tulee yhteisöverosta, eli yritysten voittojen haihtuminen ei paljoa vaikuta. Vuosi näyttää hyvältä kun tuloverot seuraavat vuoden 2008 kertymää. Tämäkin vuosi on alkanut palkkatulojen tasaisella virralla…mutta jatkuuko se näin auvoisena kesän jälkeen? Taantuma alkaa tuntua, jos ja kun kuntalaisia jää työttömiksi…

Minulta on moni kysynyt: Mitä tehdä? Moni julkisuuden henkilö on anonut kansalaisia jatkamaan kulutusta. Ja onhan meidän kaikkien kulutettava elääksemme. Erityisesti Soininvaaran vetoomus palveluiden käyttämisestä tuntuu hyvältä. Käyttämällä Siuntiolaisia palveluja tuetaan Siuntiolaisia yrittäjiä. Käyttämällä palveluja tuetaan muita suomalaisia. Koska kävit perheinesi viimeksi syömässä - ei siis mäkkärissä - ulkona sunnuntaina? Teitkö itse viime lauantaina hiki otsalla kotona suursiivousta? Menikö viime lomasi kesämökkiä rempatessa?

Suomelle ja suomalaisille parasta olisi, että suomalaiset ostaisivat lähellä tuotettua ruokaa, joka on lisäksi hyvää ja terveellistä. Suomalaiset kestokulutushyödykkeet ovat pääsääntöisesti laadukkaita ja hyvin suunniteltuja. Suomalaisuus siis nousee uuteen kunniaan.

Mitä sitten voisi jättää ostamatta? Kaiken sen roinan ja krääsän mitä tuotetaan jossain kaukana, ja rahdataan sitten meille toiselta puolelta maapalloa ja jota mainoslehdykät pullistelevat. Tai tavaran, jonka suunniteltu elinikä on vain muutamia vuosia. Kuten erään huonekalujätin, jonka pihi omistaja on hieronut käsiään jo todella pitkään onnistuneesta liikeideastaan. Unohda halpa ja huono. Hienoa on laman kynnyksellä panostaa laatuun ja tuotteisiin, jotka ”kestävät isältä pojalle”.

Huutokaupoissa saa hyvän käsityksen siitä, mitä on laatu. Esineet ovat voittaneet ajan hampaan ja jokaisen tyylitajuun ja makuun löytyy vaihtoehtoja. Eli minä suosittelen ostamaan edullisesti huutokaupoista, oikeaa kierrätystä astetta tai kahta parempaa ja vanhempaa tavaraa kuin kirpputoreilta.

Mutta, mutta kuluttaa. Entä jos laitetaankin kaikki sukan varteen? Miten käy euron arvon kun suurilla kansantalouksilla kuten Espanjalla ja Saksalla menee erityisen heikosti? Kestääkö eurosopimus valtioiden välillä, tai laskeeko euron arvo suhteessa jeniin tai dollariin? Miten siis käy säästöjen? Entä jos ylimääräinen raha laitetaan osakkeisiin? Varmasti hyvä pitkällä tähtäyksellä kunhan hajautat moneen vahvaan yritykseen…mutta laskevatko kurssit lisää - ja kuinka kauan? Entäpä jos ostaisi isomman asunnon? Säilyykö sen arvo, vai romahtaako asuntojen arvot Suomessa?  Niinpä, mikään vaihtoehto ei ole riskitön. Itseasiassa viimeisen puolen vuoden aikana on ihan sama mihin olet sijoittanut, takkiin on tullut joka tapauksessa. Kukaan ei ole osannut aavistaa oikein maailmantalouden kehitystä, ja tuskinpa siihen kykenee kukaan jatkossakaan.

Mikä sitten neuvoksi? Varmaa oikeaa vastausta ei ole. Miltäpä kuullostaa ehdotus: Kohtuus kulutuksessa ja kohtuus säästämisessä? Ja elämästä nauttiminen täysillä? Sillä nyt meillä on aikaa, jopa työnantajat tarjoavat sitä lisää eri vaihtoehdoin. Käydä luistelemassa lasten kanssa, hiihtää auringon kimmaltaessa hangilla, istua lempituoliin ja ottaa hyvä kirja käteen - koska sinulla oli siihen viimeksi aikaa? Tai kutsua hyvät ystävät kylään, illalliselle? Nauttia. Nauttia elämästä. Sillä elämästä on turha murehtia, sillä hengissä ei täältä kukaan selviä. Miksi siis sinä murehtisit?

Postissa tupsahti kuntakysely minulle ja Frankille. Koska Frank on ulkomaalainen sai hän kuntakyselyn saatteet kahteen kertaan. Frank ei kai koskaan ole ollut töissä Suomessa, saatika maksanut tuloveroja Siuntioon. Ai asunko Frankin kanssa samassa taloudessa? Ei, en asu. Kuka sitten on Frank? Onko kyseessä se Frank, joka ei ole ollut Suomessa moneen vuoteen, ei kai käynytkään kymmeneen. Se Frank, joka joskus aikoinaan oli talon entisen omistajan entinen aviomies. Kyllä, juuri se Frank…

Vaaleissa Frank ei saanut äänestää. Mutta nyt saa. Kukakohan sen on päättänyt? Keille muille kysely on mennyt? No toisaalta, Frank varmaan pitää sirkuksesta ja sitähän Siuntion päättäjillä on tarjota.

Saatteen  kuntakyselyyn on joku päättänyt tiivistää yhteen a-neloseen. Se joku on aika kingi, kun lupaa Kirkkonummen ja Lohjan päättäjien puolesta, että Siuntion verorasitus laskee. Ja lupaa, että kunnallisveroprosentti nousee jos Siuntio säilyy itsenäisenä. Eipä taida se ”kingi” vielä tietää kuka odottaa häntä uudessa valtuustossa.

Minun käy ihan sääliksi Siuntion vanhoja päättäjiä. Tulee mieleen murrosikäinen lapsi, joka kovan kannustamisen tai kurinpalautuksen jälkeen yrittää vanhempiensa mieliksi kerrankin lukea kokeeseen. Yrittämisestä tulee häntä palkita, vaikka lopputulos on jotain sinnepäin. On vaikea onnistua, jos aiemmin - vuosikausia -  on luistanut sieltä mistä aita on matalin. Siis hyvä yritys Siuntion valtaapitävät. Oikeesti, ainakin yrititte.

Olisi ollut paljon selkeämpää, helpompaa ja luotettavampaa, jos kunnallisvaaleissa ehdokkaat olisivat tuoneet kantansa kuntaliitoksista, kunnallisveroprosentista ja kunnan tuottamista palveluista avoimesti julkisuuteen. Mutta kun ei niin ei. Eihän äänestäjät Siuntiossa kuitenkaan ymmärrä mitään kunnan talouden hoidosta, niinhän se meni?

Pöydälleni on kertynyt Japanin reissun aikana kasa lehtiä….hmmm mitäköhän niissä sanotaan kuntakyselystä? Merja Laaksonenhan kirjoittaa fiksusti torstain Kirkkonummen Sanomissa, ja etsii järkiperusteita liitokseen. Kas kumma kun ei niitä löydä….mitenköhän hänelle kävi eilisestä kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkataistossa? Tapio Soivio on täysin kypsynyt lapselliseen kuntakyselyyn, hyvä niin.  Västra Nylandissa torstaina Kurt Sandqvsist kertoo omasta maailmastaan kauniisti, mutta nukkuu ruususen unta ihmisten solidaarisuudesta nykymaailmassa. Kristianista ei kuulu, taitaa totutella kiltin miehen rooliin?

Marcus Nordström kirjoittaa keskiviikon länskärissä, että vastatkaa tekin hiljainen enemmistö eli 62 % siuntiolaisista, joilla ei ole omaa valtuutettua valtuustossa. Hyvä kirjoitus. Hei, mitäs Tia kirjoittaa mielipidepalstalla maanantaina? Routiosta. Missä se on? Ahaa LänsiLohjalla, ai siellä meinataan sulkea terveyskeskus. Ja perässä seuraa sitten apteekki…ai vieläkö siellä on yhä koulu toiminnassa?

Routio tänään, huomenna näen otsikoissa Siuntion. Vedotaan milloin koulun, lastentarhan, terveyskeskuksen tai vanhustenhoidon palvelujen säilyttämisestä lähellä kuntalaisia. Eihän kuntaliitoksissa niin pitänyt käydä?

Hei, herätkää ihmiset! Juuri niin kuntaliitoksissa käy, palvelut siirretään suuriin keskuksiin. Sillä kuntien päättäjät yhä naiivisti uskovat, että se on ainoa keino pitää kunnan talous kunnossa. Et usko? Kysy routiolaisilta. Kysy Lohjan tai Kirkkonummen päättäjiltä miksi he maksaisivat palvelujen tuottamisesta Siuntiossa, kun kummassakin kunnassa on hyvin toimivat palvelut keskustassa ja vanha Siuntio on kaukana kaikesta, eikä siellä ole edes paljoa asukkaita. Tai kysy kuntien talouspäälliköiltä mistä muualta säästöt kuntaliitoksessa tulevat, kun kaikille liittyvien kuntien työntekijöille jatketaan palkan maksamista?

Otanpa liitoskyselyn eteeni ja alan täyttää. Vastaan kyselyyn niin kuin olen blogeissani ja lehdissä avoimesti kertonut. Kehoitin ja kehoitan kaikki muitakin siuntiolaisia ajattelaan omaa ja kuntansa parasta. Frank, mitä mieltä sinä olet?

Lainaan Kasvia: Valtion ”tuottavuus”ohjelma ei investoi tuottavuuden parantamiseen. Siksi sen on turha odottaa myöskään parantavan valtion toiminnan tuottavuutta. Päinvastoin, supistuva henkilöstö uupuu ja ammattitaito karkaa, minkä seurauksena tuottavuus uhkaa päinvastoin _laskea_. Lue kokonaisuudessaan : http://jyrkikasvi.blogit.uusis…usongelma/
Totean Siuntion kunnan palveluiden jäjestämisestä: Siuntion kunnan uusi budjetti ei investoi tuottavuuden parantamiseen. Siksi sen on turha odottaa myöskään parantavan Siuntion kunnan toiminnan tuottavuutta. Päinvastoin, palvelujen käyttäjien lisääntyessä mutta supistuvan henkilöstön uupuessa ammattitaito karkaa, minkä seurauksena tuottavuus uhkaa päinvastoin _laskea_.

Copy paste = hienoa! Mutta niin totta.

Kunnanjohtaja on tuottanut virkamiesdokumentin siuntiolaisille päätöksenteon tueksi kuntaliitoskyselyyn. Hyvä niin ja yrityksestä pisteet. Selvitys ei kuitenkaan ole voittoon ja itsenäisyyteen uskovan johtajan taisteluhuuto ja hengennostatus kuntalaisille.

Siuntiolla ei ole selvityksessä sielua. Vastausta se ei löydy miksi Siuntio on olemassa, mitä Siuntio on vuosisatojen saatossa on läpikäynyt, mihin Siuntiota halutaan viedä, millaisena Siuntio koetaan, mitä kuntalaiset asuinkunnaltaan haluavat ja mitä he ovat valmiit sen eteen tekemään?

Mitä on siuntionlainen kulttuuri ja arvomaailma? Mitä hyvää Siuntiossa haluamme jälkipolville säilyttää? Ilman keskustelua Siuntion merkityksestä kuntalaisille on ihan sama mitä kunnalle tehdään, sillä silloin kaikki tiet vievät perille.

Haluan nostaa esille neljä minun mieltäni askarruttavaa asiaa:

- Suuruuden ekonomian aika oli 1980-90 luvuilla, 2000 luvulla taantumassa voittajia ovat notkeat ja ketterät organisaatiot. Mitä voitamme palvelupisteiden lakkauttamisella lähellä kuntalaisia? Miksi siirtäisimme niitä isompiin yksiköihin isompaan kuntakeskukseen Kirkkonummelle tai Lohjalle tai Espooseen tai Raaseporiin? Mitä järkeä on matkustaa pitkin poikin suurkuntaa kouluun, lastentarhaan, terveydenhuoltoon, vanhusten palveluihin tai kauppoihin ja lasten harrastuksiin?

- Sisäasianministeriön tekemässä kuntaliitosseurantaselvityksessä todettiin kustannusten nousseen enemmän kuntaliitoksen kohteeksi joutuneiden kuntien parissa kuin vertailuryhmässä, jossa liitoksia ei tehty. Miksi meillä on kiire nostaa tuotettujen palveluiden hintoja?

- Veroprosenttikeskustelu jatkaa samaa surullista linjaa kun kunnassa on ollut tapana. Sen lisäksi kunnan tuottamien palveluiden mittaaminen ainoastaan rahassa - säästöinä - SUCKS. Kai kunnan johdon pitää kyetä tuottamaan laatumittareita siitä miten palvelutaso kehittyy eri vaihtoehdoissa? Kaukana-lähellä akseli tuotetuille palveluille on kuntalaisille hyvin tärkeä.

- Vihreänä kysyn myös mitkä ovat eri vaihtoehtojen vaikutukset ympäristölle?  - Mikä liitoskunnista tai syntyvistä uuskunnista ajaa luonnon ja kestävän kehityksen etuja? Mitä mieltä olet Kirkkonummen tai Lohjan keskustan suunnittelusta ja arkkitehtuurista?  Haluatko Siuntiosta samanlaisen?

Valistuneet kanssapolitiikkoni Kristian (sdp) ja Marcus (sfp) ovat aloittaneet jo muutosjohtamisprosessin Siuntion kuntaliitoksesta, kannattaa seurata sitä netissä.

Siuntion kunta on sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että kuntaliitosvalmistelut on virallisesti käynnistetty. Kulissien takana kunnan johto ja vanhan valtuuston valikoidut päättäjät ovat liitoksia varmaan pitkään jo valmistelleet. Vastaavassa tilanteessä yksityisellä sektorilla olisi annettu jo lomautusilmoitus osiin yksiköistä ja irtisanottu osa henkilökunnasta. Kunnan työtekijät ovat kuitenkin toista maata, ja kuntaliitoksen säästöjä on vaikea hakea henkilöstöstä, sillä kunnan henkilökunnalla säilyy täysi palkanmaksu, vaikkei hommat tai saavutettu asema säilyisi, seuraavat 5 vuotta.

Varmaan lastenhoito-, opetus-, terveydenhoito-, sosiaalihuolto-, kiinteistöhuolto ym palvelutehtävissä resurssien käyttö tehostuu paremmalla suunnittelulla suuremmassa kunnassa. Resursseja tuskinpa kunnan palvelutehtävissä on liikaa. Lähtökohtaisesti kannatan palveluja asukkaiden lähellä, eli lastenhoidon, opetuksen, terveydenhuollon pitää toimia hajallaan olevassa suurkunnassa pienissä yksiköissä. Täytyy myöntää, että Paul Lillrankin ajatus terveyskioskeista tuntuu hyvältä pureskelun jälkeen. Samoin kyläkoulut ja lastentarhat.

Palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin lisää vain kuntalaisten ja erityisesti lasten vanhempien logistista tuskaa sekä turvattomuutta lapsille. Liittyneessä suurkunnassa etäisyydet tarhaan, kouluun, terveydenhoitoon ja harrastuksiin voivat yllättää perheen hallituksen. Helposti 100 km tulee plakkariin. Eli tulevaisuus on paljon pieniä autoja pitkin Siuntion harjanteita ja notkoja illasta aamuun?

Sen sijaan ihmettelen mitä tekemistä löytyy hallinnollisille virkamiehille, joita jokainen liittyvä kunta tuo yhteiseen resurssipooliin? Ajatuksia siitä mihin he voisivat suurkunnassa käyttää osaamistaan?

Sade pieksi eilen Siuntiota. Monessa mielessä. Kunnanvaltuusto päätti pienimmällä mahdollisella enemmistöllä äänestää kunnan kunnallisveroprosentiksi 20.50.

Se on hillittömän korkea. Ehkä sen ymmärtäisi Kainuun korvessa, missä nuoret ovat karanneet muualle ja vanhukset kuihtuvat yksin kaukana naapureista. Mutta kasvukunnassa Uudellamaalla, 45 kilometriä Helsingistä länteen?

Korkea veroprosentti kertoo selkeästi ainakin sen ettei kunnassa osata hoitaa taloutta. Piste.

Mitä ylemmäksi Siuntio hilaa kunnallisveroprosenttia, sitä enemmän hyvätuloisia siirtää kirjansa pois kunnasta. Uskallanko arvata, että jo prosentti Siuntion väestöstä, siihen hyvätuloisimpaan osaan kuuluvat ovat näin jo tehneet? Nostan hattua niille hyvätuloisille, joilla on solidaarisuutta ja sitoutumista kuntaan, eli maksavat korkeat veronsa.

Saattaa olla että  aliarvioin %-osuuden:n pahasti. Olisiko jopa mahdollista että 10% asunnoista on vailla kunnassa kirjoilla olevaa perheenpäätä? Moni vastaantullut Siuntiolainen tietää, että naapuri on muualla kirjoilla. Kunnassa varmaan joku tietää todellisen tilanteen, muttei kerro. Oletan toistaiseksi vastoin parempaa tietoa, että 1 % on muualla.

Käytännössä veroäyrin nostaminen tarkoittaa Siuntion kunnan ajamista surulliseen tilanteeseen, jossa se pakkoliitetään johonkin muuhun kuntaan. Keinot ovat tämän jälkeen vähissä säilyttää kunta itsenäisenä.

Kukakohan kantaa vastuun vanhan arvokkaan ja perinteikkään kunnan kaatamisesta? Vapaaehtoisia?

Kiitos, kiitos teille kaikille! Teille, jotka äänestitte minua. Teille, jotka äänestitte vihreitä Siuntiossa. Kiitos teille kaikille, jotka haluatte tukea vastuullisen yhteiskunnan kehittämistä.

Moni on kysynyt, mistä kipinä lähteä politiikkaan minulle tuli. Viimeksi eilen. Kerron sen nyt; kuolema on kaiken uuden alku. Nuoreni murkkuna isäni kanssa emme aina olleet samaa mieltä. Isäni totesi silloin usein, että minun pitää ryhtyä poliitikoksi. Asia jäi vaivaamaan minua silloin vuosiksi, sitten se painui unholaan. Kesäkuussa isäni siirtyi taivaalliseen orkesteriin. Elokuussa huomasin selaavani vihreiden kotisivuja. Syyskuussa sovin Tainan kanssa, että lähden mukaan toimintaan kunnallisvaaliehdokkaana. Isäni taisi loppujen lopuksi tietää paremmin.

Olen äänestänyt vihreitä noin 16 vuotta, arvot ja ajatusmaailma ovat minulle tuttuja. Nyt olen kuitenkin uudessa tilanteessa, ensimmäistä kertaa mukana aktiivisena politiikan vaikuttajana, ja siinä tarvitsen tukeanne. Siuntio on iso kunta, jossa on paljon monimuotoisia asioita. Teiltä haluan tietoa, keskustelua ja vuorovaikutusta, siitä mitkä ovat todella tärkeitä asioita, ja mitä kaikkia näkökulmia niihin piilee. Rohkeasti uskallan tarttua niiden hoitamiseen.

Todellisuus on niin erilainen monille ihmisille. Kertokaa minulle omasta elämästänne, niin osaan toimia paremmin hyväksenne.

Erityinen kiitos sinulle Taina, ensihetkestä lähtien kannustit minua. Ilman sinua ei olisi tätä blogia ja ajatuksia sen takana. Kiitos paljon Kristianille avusta vaalityössä. Ja kiitos kaikille avarakatseisille Siuntion vihreille, jotka avosylin otitte minut lämpimästi vastaan.

Lupaan tehdä parhaani ja olla luottamuksenne arvoinen.

Luonto mouruaa ulkona, vaan parempi keli siellä on kuin pelkäsin. Pian lähden äänestämään. Kävellen kohti Pickalaa ja sitten kohti Störsvikiä. Autojen sekaan ja sitten kantatiellä 51 saan varmaan megalomaaniset kuravedet päälleni. Viitsiikö koiraa tuohon koiranilmaan autojen sekaan viedäkään? Raparipana ainakin saapunen päiväkotiin äänestämään.

Tälläisinä hetkinä mietin, miten Siuntioon ei ole saatu aikaiseksi vuosien saatossa kevyen liikenteen väyliä Kirkkonummelle, Inkooseen ja Lohjalle. Ei edes lähimpien kyläkeskusten välille. On hieno pätkä keskustasta kylpyjään ja ”thatsit”. Surkuhupaisaa, tai ei siinä mitään hupia ole, sikasurkeetahan se on.

Siuntiossa on turha ihmetellä miksi ihmiset käyttävät autoa. Kun muuten eivät pääse. Ei ainakaan kastumatta, tai turvallisesti. Kukaan vastuullinen vanhempi ei halua laittaa lapsiaan kävekemään, pyöräilemään tai mopoilemaan kapeille ja vilkkaasti liikennöidyille teille autojen sekaan. Eli siksi mennään autolla, ja niin liikenne taas vilkastui yhdellä.

Siuntiossa on myös turha ihmetellä miksi ihmiset menevät autolla Helsinkiin. Vastaus on kun junalla ei pääse. Tänään on kiva saada lasten kaverit käymään Siuntiossa …eilen illalla meni kyllä sormi suuhun kun huomasin, että …hetkinen eka juna Hesasta lähtee 5:46 ja seuraava 14:33…HUHUH. Voiko vastuu siitä, että junayhteydet eivät toimi Siuntioon olla yksin VR:n? Vai jälleen kunnan päättäjien saamattomuutta?

Alkaako syrjäseutujen periferia 45 kilometriä Helsingistä länteen? En tiedä itkeäkö vai nauraa…ja ajan autolla Kirkkonummelle hakemaan lasten kavereita käveltyäni ensi itseni märäksi tien poskessa…onko tämä sitä machoilua?
Mitä sitten tehdään kun Espoon rajalla odottavat tietullit Siuntiolaisia? Kuka vaatii Siuntiosta Helsinkiin oikeasti toimivaa junayhteyttä? Ja kevyenliikenteen väylien rakentamista niin, että juna-asemalle pääsee turvallisesti? Ja Kelan seisakkeen palauttamista? Vai mennäänkö edelleen autolla Hesaan ja maksetaan tullit?

Hetkinen…miksi 51 on aina tukossa pahemmin keväällä ja kesällä? Helsinkiläiset, espoolaiset, vantaalaiset ja kauniaislaisethan ne siellä vilistää mökeilleen. Ja siksi meillä maalla on yhdelle tielle liikaa autoja perjantaisin, lauantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin. Eduskunnassa oltiin sitä mieltä, että tietä ei tarvitse leventää suurille liikennemäärille. Onkohan joku viisas eduskunnassa ajatellut tämänkin asian salaa valmiiksi, muttei malttanut kertoa meille?

Ehdotan, että me siuntiolaiset vaadimme oman tietullin rakentamista 51 kantatielle ABC:n kohdalle, ja niin saamme viikonlopputrafiikin aisoihin. Sillä liikenne tiellä kulkee kahteen suuntaan, ja miten voi olla oikeudenmukaista verottaa vain toiseen suuntaan kulkevia töihin meneviä? Eihän voi olla niin että vapaa ajan ajelu saa saastuttaa, mutta työmatkat ei?

Ehkä tälläisen, hullun ehdotuksen esittäminen, saa VR:n ja Eduskunnan päättäjät tajuamaan, että heidän vastuunsa ulottuu myös kehä III:sen ulkopuolelle? Hymyilen itsekseni, puen päälleni kuravaatteet ja lähden rohkeasti äänestämään.

RAPARIPA lähtee!